torstai 28. elokuuta 2014

Kahdeksas tunti

Tiedonkäsittelyn vaiheet
  • Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta.
  • Tarkkaavaisuuden avulla valitaan, mihin havaintoon keskitytään.
  • Kyky havaita on siis kaiken oppimisen taustalla.
Aistien avulla ihminen havannoi maailmaa
  • Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä:
    • Rinnakkainen: Käsitellään ärsykkeitä eri puolella aivoja samaan aikaan.
    • Hierarkkinen: Osa käsittelee tietoa korkeammalla tasolla, osa analysoi pienimpiäkin vivahteita.
 (Katsoimme myös tutkimusta joka on nimeltään Capgrasin syndrooma, jossa ihminen pystyy tunnistamaan ihmisiä ja esineitä, mutta ei koe että ne ovat ne jotka ovat hänelle tärkeitä. Esimerkiksi hän tunnistaa että henkilöllä on oman äitinsä piirteet, mutta kokee ettei se ole hänen äitinsä vaan joku avaruusolento joka on ottanut hänen äitinsä olemuksen. Tämä johtuu siitä ettei järjellisen havaitsemisen ja tunteen liittäminen onnistu eri aivoalueiden välillä.)

  • Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.
Sitten katsoimme videota jossa Harvardin opiskelijat Dan Simons ja Chris Chabris toteuttavat tutkimuksen muutossokeudesta.

 https://www.youtube.com/watch?v=BZ0l9s8_Hmk

Samoilta miehiltä on myös toinen samaan aiheeseen liittyvä tutkimus:

https://www.youtube.com/watch?v=vJG698U2Mvo

Mikä selittää ilmiön?
 
Kontekstin merkitys
  • Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössä.
  • Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat avaintoja, ekä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi
  • Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
  • Havainnoissa käytetään apuna syvyysvihjeitä.
  • Konstanssi eli aivojen automaattinen kyky olettaa koon, muodon, värin ja valoisuuden pysyvän samana, vaikka silmän verkkokalvolle muodostuva kuva muuttuisi paljon alkuperäisestä auttaa havainnoimaan maailmaa järkevästi.
    • kokemukset vaikuttavat konstanssin syntymiseen.
Koska puhuimme tunnilla myös illuusioista minulle nousi mieleen kysymys: Onko olemassa ihmisiä joiden aivot eivät pysty ymmärtämään sitä, että jos joku kävelee kauemmas ja tämä näyttää pienemmältä, hän vain olettaa että ihminen kutistuu äkisti.
Sain kysymykseeni myös vastauksen. Oli kuulemma ollut tutkija joka oli mennyt viidakkoon. Hän oli saanut oppaakseen viidakon kylästä paikallisen henkilön. He olivat sitten menneet savannille, ja koska viidakon asukas oli elänyt koko ikänsä viidakossa ei hän ollut tottunut niin avaraan tilaan. Kun hän sitten näki horisontissa  norsun luuli hän sitä ötökäksi. Sen voi selittää sillä ettei hänen skeemoihinsa ollut tallentunut tilannetta jossa hän olisi nähnyt kauas.

Näköhavainnot muodostuvat kahden silmän erilaisesta kuvasta

  • Ilmiö perustuu siihen, että vasen ja oikea silmä havitsevat hiukan erilaiset kuvat.
  • Näköjärjestelmä yhdistää nämä kuvat yhdeksi havainnoksi.
  • Binokulaariset vihjeet  perustuvat molempien silmien avulla tehtäviin havintoihin ja ne ovat erityisen tärkeätä syvyyden havaitsemiselle. (yhdistävät silmien kuvat)
(SAUVASOLUT TOIMIVAT YÖLLÄKIN) jos haluaa lisää katsoa värinäön perusteita  niin on dia frontterissa.

Liikkeen havaitseminen
  • Johanssonin (1975) tutkimuksessa kiinnitettiin valoja avustajan raajoihin. Muuten avustajat olivat pukeutuneet täysin mustiin.
    • Tutkimukseen osallustuvien henkilöiden piti ravioida näkemäänsä.
    • Havainnoiti oli vaikeaa, kun avustaja seisoi, mutta heti kun hän lähti liikkeelle, havainnoijat tunnistivat heidät ihmishahmoiksi. 
 Ihmishahmon liikkeet tunnistetaan hyvin
  • Eräässä tutkimuksessa valoilla ja mustilla vaatteilla varustetun avustajan piti esittää nostavansa 6,5kg, 11,5kg tai 19kg painoista laatikkoa, vaikka laatikko todllisuudessa painoi 4 kiloa.
    • Tarkkailijat tunnistivat avustajan liikkeistä, että kyseessä oli pyrkimys huijata!
  • Aivokuvantamistutkimuksissa on havaittu, että ihmisille tyyppillisen liikkeen havaitseminen aktivoi eri aivoalueita kuin liikkeen havaitseminen muuten.
 Mikä- ja kuinka-radat
  • Aivoissa on kaksi päärataa, joita pitkin näkötiedon käsittely etenee.
  • Radat ovat erikoistuneet tietynlaisen informaation käsittelyyn.
  • Mikä-radalla käsitellään kohteiden, kuten ihmisten ja esineiden tunnistamiseen liittyvää  tietoa.
    • Mikä kohde on?
  • Kuinka-radalla käsitellään kohteiden sijaintia, etäisyyttä ja liikettä koskevaa tietoa.
    • Kuinka saavutan kohteen?

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuudes tunti

Neuroplastisuus= Aivojen muovautuvuus.
 
Katsoimme loppuun dokumenttia nimeltään Itseohjautuvat aivot http://vimeo.com/25882907 
Ja mietimme muutamia kysymyksiä:
  1. Miten plastisuus ilmenee yksittäisillä ihmisillä?:
    • Dokumentissa oli nainen joka oli syntynyt ilman toista aivopuoliskoa. Silti hänen toinen aivopuolisko muokkautui toimimaan ja käsittelemään asioita niin, että hän pystyy elämään normaalisti.
  2. Miten plastisuutta on tutkittu ja mitä on saatu selville?:
    • On esimerkiksi laitettu kaksi koeryhmää. Toinen laitettiin soittamaan helppoa piano pimputusta. Heidän aivojaan tutkitaan ja aivojen osa joka käsittelee musiikkia ja luovuutta kasvaa. Toinen ryhmä laitettiin pianon ääreen ja heidän piti vain kuvitella liikuttelevansa sormiaan samalla lailla kuin pianoa soittavatkin. Vaikka he vain kuvittelivat soittavansa sama aivoalue kehittyi ja kasvoi. Ihmisten aivot pystyvät ihmeelliseen muovautumiseen, mutta sillä on kääntöpuolikin sillä ne pystyvät myös vastakkaiseen, eli ne pystyvät unohtamaan ja hävittämään vähemmän käytetyn informaation ilman että me pystymme itse siihen vaikuttamaan.
Aivojen muovautuvuus
  • Plastisuus= aivojen muovautuvuus tarkoittaa muutoksia hermoston rakenteessa ja toiminnassa
    • Esimerkiksi uusien asioiden oppiminen muuttaa synapsien välisiä yhteyksiä.
  • Plastisuutta hyödynnetään mm. aivovaurioiden kuntoutuksessa.



Aivot muovautuvat käytössä

Plastisuus:
  • Kehityksen herkkyyskaudet
  • Oppiminen
  • Aivovaurioista kuntoutuminen

Esimerkkejä
  • Pianonsoiton kuuleminen aktivoi muusikoilla laajemmat osat auditorisesta korteksista (aivokuoresta) kuin ei-muusikoilla.
  • Alue on sitä suurempi mitä aikaisemmin musiikin harjoittelu on aloitettu.
Sitten teimme ristikkomonisteen erilaisista aivotutkimusmenetelmistä.

Aivotutkimusmenetelmät jaetaan ajallisesti ja paikallisesti tarkkoihin

Paikallisesti tarkat
  • Selvittävät esimerkiksi vaurion sijaintia tai sitä, mikä aivojen osa vastaa tietystä toiminnosta.
  • Esimerkki tutkimuskohteesta: Mikä aivojen osa aktivoituu muistitehtävissä.
  • Menetelmiä: MRI, fMRI ja PET
Ajallisesti tarkat
  • Selvittävät toimintojen etenemistä tarkasti.
  • Esimerkki tutkimuskohteesta: Miten lukeminen ja siihen kuuluvat osavaiheet aktivoivat aivojen eri osia.
  • Menetelmiä EEG ja MEG

maanantai 25. elokuuta 2014

Seitsemäs tunti

Pohdimme aluksi kysymystä, että voiko kuurona syntynyt skitsofreenikko kuulla päässään ääniharhoja:
  • Henkilön on mahdollista tuntea harhoja, mutta koska hän ei ole ikinä altistunut äänille, ovat hänen harhansa hieman erilaisia. Hän esimerkiksi näkee kun joku liikuttaa suutaan tai viittovia käsiä.
Sitten katsoimme aistiharhakuvia:

Sen jälkeen aloitimme tekemään havaitsemiseen liittyviä tehtäviä:

  1. Tutkimuksen arviointi.
    • Lue oppikirjan tutkimuslaatikko sivulta 68.
      1. Arvioi tutkimuksen reliabiliteettia, validiteettia sekä käytettyä menetelmää.
      2. Tarjoaako tutkimus tietoa, jota voidaan soveltaa psykologiassa?
      3. Perustele omin sanoin ja anna esimerkkejä.
      4. Tarvittaessa etsi käsitteiden määrittelyt ja lisätietoa netistä, mahdollisesti alkuperäinen tukimus.
vastaukset:
  1. Tutkimuksessa ei kerrota kuinka paljon koehenkilöitä oli joten on yleistämisen kannalta vaikea katsoa onko tutkimus luotettava. Mutta koska se on tehty kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa antaa se edes jonkinlaista luotettavuutta. Menetelmä sinänsä on ollut hyvä sillä siinä on käytetty montaa erilaista testiärsykettä joista saatiin vertailuja toisilleen.
  2. Antaa, sillä psykologia tutkii myös sitä miten aivot käsittelevät saamiaan näköärsykkeitä, joihin esimerkiksi raitojen muovautuminen aivojen myllerryksessä on hyvä esimerkki.
  3. Katso 2

2. Tehtävä
  • Kumpi ihminen, A vai B, vaikuttaa pidemmältä? Selvitä, mikä selittää ilmiön.
    • B henkilö vaikuttaa pidemmältä, vaikka molemmat ovat saman kokoisia. Ilmiön selittää se, että ihmisen aivot ovat tottuneet havaitsemaan tällaisissa kuvissa, jossa muu ympäristö näyttää vetäytyvän kauemmaksi ja olevan kolmiulotteinen, että kuvan etualalla olevat asiat ovat isompia ja takana pienempiä. Kun taas tässä kuvassa henkilöt on pidetty saman kokoisia, jolloin aivot automaattisesti kuvittelevat takana olevan henkilö pidemmäksi sillä se ei sovi meidän skeemaamme tällaisesta kuvasta.
  • JATKOTEHTÄVÄ 2
  • Etsi netistä optisia harhoja tai tutustu luokasta löytyvään materiaaliin.
  • Anna esimerkkejä optisista harhoista.
  • Tee kirjasta tn 6 s 77.

3. Sensorisen deprivaation kokeet
  1. Tutustu sensorisen deprivaation kokeisiin kirjasta ja esim näistä linkeistä.
  2. Mitä tutkimuksilla tarkoitetaan ja mitä niissä saatiin selville?
  3. Mitä arvelet, miten sinä selviäisit sensorisesta deprivaatiosta?
  4. Video:
2. Sensorisen deprivaation kokeissa koehenkilöiltä suljetaan pois kaikki aistit mahdollisimman hyvin. Tutkimuksessa koehenkilöt alkoivat saada hallusinaatioita ja sekavuutta. Se osoittaa, että ihmiset tarvitsevat ulkoisia ärsykkeitä pitääkseen itsensä järjissään.

3. En tiedä pystyisinkö minä olemaan kovin pitkää aikaa ilman mitään ulkoista, sillä jouduin makaamaan aivotutkimuksen takia tunnin paikallani magneettikuvausputkessa tehden tehtäviä kahdet kuulokkeet korvillani liikkumatta. Se oli aika väsyttävä kokemus. Ja oli hieman ahdistavaa olla ulkomaailmasta eristettynä.


4. Argumentoi
  • Vastaa kysymykseen: Miksi ihminen tarvitsee ärsykkeitä? Perustele tutkimustiedolla.
  • Ihminen tarvitsee ärsykkeitä sillä muuten aivot joutuvat käsittelemään vain aikaisempia valmiita skeemoja, eivätkä ne saa uusia ärsykkeitä jotka muokkaisivat niitä. Sensorisen deprivaation kokeita joissa ihminen ei saa ärsykkeitä, on tehty 1950-luvulla, mutta koska ihmiset ovat kokeneet koetilanteessa ahdistavia tuntemuksia ja harhoja, on eettisesti väärin tehdä enää tällaisia kokeita.
5. Miksi ihminen näkee värejä? Selvitä.
  1. Miten ihminen havaitsee värejä?
  2. Miten värien näkemiseen erikoistuneet solut eroavat toisistaan?
  3. Mikä on värinäön puutteiden syynä?
1. Ihmisen silmiin tuleva valo lähettää sauva- ja tappisolujen välityksellä aivoihin viestiä, jotka aivot tulkitsevat aivokuoren näkökeskuksessa ja muodostavat kuvan jonka mielemme pystyy tulkitsemaan.

2. Värien tulkitsemiseen on olemassa kaksia erilaisia soluja. Tappi- ja sauvasoluja. Tappisolujaon kolmea erilaista: Yhdet havaitsevat punaisen, toiset sinisen ja kolmannet vihreän sävyjä. Sauvasolut taas havaitsevat vain  harmaan sävyjä.


3. Värinäön puute johtuu tappisolujen kykenemättömyydestä havaita värejä.

 
6. Havaitsemisen aivoperusta.
  1. Mitä tarkoitetaan mikä- ja kuinka- radoilla? Miten ne liittyvät havaitsemiseen?
  2. Selvitä kirjan sivujen 73-76 avulla.
 

Viides tunti

Olin poissa tutortunnin takia, mutta läksyksi tuli lukea kpl 6.

Neljäs tunti

Aivojen osat vastaavat eri toiminnoista
 
 
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
  • Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon
Taustatietoa aivojen osiin
  • Yksittäisten hermosolujen toiminta ei vielä sellaisenaan johda näköhavaintoihin, tunteisiin, muistoihin eikä liikkeisiin.
    • Toisiinsa kytkeytyneiden hermosolujen eli hermoston on toimittava kokonaisuutena, jotta viestit välittyvät ja kognitiivinen toiminta mahdollistuu.
  • Hermosoluja ja välittäjäaineita on kaikkialla aivoissa. Aivoalueet ovat kuitenkin erikoistuneet vastaamaan eri toiminnoista.
    • Jokin alue esim. keskeinen muistin toiminnalle, toinen liikkeiden säätelylle ja kolmas janon kokemiselle.
    • Aivoalueet voivat erota myös käyttämiensä välittäjäaineiden suhteen.
  • Aivot voidaan jakaa osiin monin eri tavoin. Yksi pääjaottelu on erottaa aivoista kolme osaa: Aivorunko, Pikkuaivot ja Isotaivot.
Aivojen toiminta
  • Isot aivot ovat jakautuneet kahteen eri aivopuoliskoon eli hemisfääriin oikea ja vasen.
    • Rakenteellisesti samanlaiset mutta toiminnallisesti erilaiset.
    • Lateralisaatio eli aivopuoliskojen erikoistuminen.
    • Hemisfäärit toimivat ristikkäisperiaatteella
    • Aivokurkiainen eli corpus collosum yhdistää aivopuoliskoja.
Teimme testin jossa testataan kumpi aivopuolisko vallitsee.
 
Tehtäväksi saimme selvittää mistä 2-3 aivojen aluetta vastaavat:
  1. Takaraivolohkot
    • Siellä sijaitsee primaari näköalue, jossa käsitellään näköhavainnon alkeispiirteitä, kuten erisuuntaisia viivoja.
  2. Hypotalamus
    • Säätelee kehon lämpötila, janon ja nälän tunnetta, sekä muita elintärkeitä perustoimintoja.



maanantai 18. elokuuta 2014

Kolmas tunti



Hermosto= hermosoluihin ja niiden 
väliseen viestintään perustuva tiedonvälitysjärjestelmä


Näkökulmia aivojen toimintaan:
  1.  Hermosolut viestiät keskenään ja välittävät tietoa eteenpäin. Hermosolu o tiedonkäsittelyn perusyksikkö.
  2. Tietyt aivorakenteet vastaavat tietynlaisesta toiminnasta. Hermosto on hermosolujen muodostama kokonaisuus ja aivot sen yksi osa.
Hermosolun osat s. 27
  • Hermosolun toiminta on sähköistä solun sisällä ja kemiallista hermosolujen välillä.
  • Hermosolun eri osilla on erilaisia tehtäviä.
    • Soomassa eli solukeskuksessa sijaitsevat solun tuma ja toimintaa ohjaavat geenit.
    • Dendriitti eli tuojahaarake vastaanottaa viestejä muista hermosoluista.
    • Aksoni eli viejähaarake vie tietoa muihin hermosoluihin
    • Synapsi on hermosolujen välinen liitoskohta.
Hermosolun toiminta

  • Hermosolun toiminta perustuu sähköiseen jännite-eroon.
    • Jännite on erilainen hermosolun sisä- ja ulkopuolella (sis. kaliumia, ulk. natriumia)
  • Riittävä muutos lepojännitteessä (eli solun ulko- ja sisäpuolen välisessä sähköisessä jännite-erossa) laukaisee hermoimpulssin eli  toimintajännitteen etenemisen.
    • Näistä käytetään myös nimitystä aktiopotentiaali. 
Tiedonvälitys hermosolusta toiseen

  • Hermosolujen välistä liitoskohtaa kutsutaan synapsiksi.
  • Tietoa tuovan hermosolun aksonin ja tietoa vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä pieni rako, synapsikuilu.
  • Synapsikuilun yli vestinsälitys tapahtuu kemiallisesti Välittäjä aineiden kautta.
    • Välittäjäaine siirtyy synapsikuilun yli synapsin jälkeisen hermosolun dendriiteissä oleviin resepteroreihin eli vastaanottimiin
    • Välittäjäaineet voivat kiihdyttää tai estää solun toimintaa.
Välittäjäaineita on erilaisia
  • Välittäjäaineet ja muutokset niiden määrissä vaikuttavat ihmisen toimintaan.
  • Muutokset välittäjäaineiden toiminnassa voivat näkyä esimerkiksi masennuksessa, johon liittyy serotoniini-välittäjäaineen määrän väheneminen.
Läksyksi tuli lukea kpl 3 ja kirjasta tn 1-4

Toinen tunti

Tiedonkäsittelyn kaksi reittiä
  • Ärsykelähtöinen havaitseminen pohjautuu aisteihin, kuten kuuloon ja näköön.
  • Skeemojen ohjaama tiedonkäsittely pohjautuu muistitietoon ja aiempiin kokemuksiin.
  • Skeemat uuttuvat ja muokkautuvat havaintokehän periaatteen mukaisesti.
    • Havaintokehän kehittäjä oli Ulrich Neisser, 1970.







Sitten pohdimme missä ihmisen minuus sijaitsee. Tai mieli.
Se on hankala asia miettiä, koska kukaan ei ole osannut siihen vastata. On olemassa teoria jonka mukaan mieli on vain aivojen kemiallisen toiminnan jälkituotetta, kuten auton pakokaasut. Mutta asiasta voi olla montaa mieltä.

Tähän kysymykseen liittyen katsoimme tutkimusta miehestä nimeltä Phineas Gage. Hän oli rauhallinen ja kiltti dynamiitti työntekijä. Eräänä päivänä räjähdys iski rautakangen hänen päänsä läpi, mutta hän jäi kyllä eloon. Parannuttuaan hänestä tuli kuitenkin hyvin äkäinen ja agressiivinen, eli hänen persoonnallisuutensa muuttui. Tämä kertoo siitä että aivoilla on kuitenkin vaikutusta meidän käytökseemme ja luonteeseemme.

Neuropsykologiasta on saatu paljon tietoa tällaisten yksittäistapausten avulla. Koska aivot vastaavat persoonnallisuutemme piirteistä, ajattelusta ja kaikesta muustakin psyykkisestä ja fyysisestä toiminnasta tulevat kaikki vauriot selvästi näkyviin ja niistä voi vetää johtopäätöksiä siitä mikä aivojen alue vastaa mistäkin.

Sitten pohdimme kysymyksiä kuten, ovatko ihmisen mieli ja tunteet vain sähköimpulsseja aivoissa, ja tarvitseeko mieli aivot ollakseen olemassa. Tähän jälkimmäiseen kysymkseen liittyy esimerkiksi ns. body-mind -ongelma, siihin liittyy esimerkiksi se ettei henkilö tunne jonkun raajan kuuluvan itselleen (BIID).

Läksyksi tuli lukea moniste Biid-oireyhtymästä ja tehdä muutava tehtävä, sekä lukea kpl 1 ja 2

1. Mikä yhdistää biid-diagnoosin saaneita potilaita?
  • He kokevat että jokin heidän raajoistaan ei kuulu heille. Kokemukset alkavat usein jo nuorella iällä ja se johtuu siitä että heidän oma kehonkuvansa ei ole kokonainen jolloin heidän aivonsa eivät tunnusta raajan olevan oma. Koska raaja on kuitenkin toimiva eivät lääkärit suostu amputoimaan niitä koska se on vastoin toimintaohjeita. Tällöin potilaat usein yrittävät itse eliminoida raajan.
2. Mitä tarkoitta kumikäsi-illuusio, ja mihin se perustuu?
  • Kumikäsi-illuusio on aistiharha joka tuotetaan seuraavasti: Henkilö laittaa toisen kätensä pöydälle ja toisen sen alle. Pöydällä olevan kädn viereen laitetaan kumikäsi ja sitten molempia käsiä silitetään höyhenellä. Hetken päästä henkilö alkaa kokea kumikäden kuuluvan itselleen. Se perustuu ihmisen eri aistien yhdistymisestä, ja jos aivot kuvittelevat näkemässään kädessä olevan sama kosketus kuin omassa kädessään, sekoittavat aivot sen oikeaan tuntemiseen.
 3.Miten ihmisen kehonkarttaa on tutkittu?
  • Kumikäsi on yksi tapa. Toinen keino on ottaa aivokuvaa ja koskea ihmisen eri ruumiinosia, normaalisti aivot reagoivat siihen, mutta esimerkiksi biid- potilailla aivot eivät reagoi.

Ensimmäinen tunti

Tiedonkäsittelyn perusteet
Biologista ja kognitiivista psykologiaa

Pohdimme aluksi miksi ihmiset eivät pysty olemaan yli 45 minuuttia maailman hiljaisimmassa huoneessa:
  • Suurin osa ihmisten ajatuksista muotoutuvat aistiärsykkeiden kautta, ja jos aivot eivät saa mitään ärsykkeitä joutuu pohtimaan vaan omia muistojaan ja asioitaan. Kun ihmiset ovat tottuneet nyky-yhteiskunnassa jatkuvaan hälinään, voi hiljaisuus tuntua hyvin painostavalta. Ärsykkeiden puutteessa ihmisillä voi ilmetä myös esimerkiksi hallusinaatioita, kun aivot eivät pysty liittämään hiljaisuutta aiempiin skeemoihin.
Sitten katsoimme kuvia erilaisista aivoisat, joissa oli ihmisen, apinan, kissan tai koiran ja sammakon aivot. Niistä selvästi osasi aivojen muodon ja poimutuksen perusteella kertoa kenelle ne kuuluivat ja minkälainen kehitysaste heillä on.

(Psykologian blogeja: PsyBlog, Maanantaiblogi.)



Aloitus

Tämä blogi käsittelee siis Ressun lukion psykologian kolmannen kurssin aiheita ja sitä mitä tunneilla opimme.