Seitsemäs tunti

Pohdimme aluksi kysymystä, että voiko kuurona syntynyt skitsofreenikko kuulla päässään ääniharhoja:

• Henkilön on mahdollista tuntea harhoja, mutta koska hän ei ole ikinä altistunut äänille, ovat hänen harhansa hieman erilaisia. Hän esimerkiksi näkee kun joku liikuttaa suutaan tai viittovia käsiä.

Sitten katsoimme aistiharhakuvia:

Sen jälkeen aloitimme tekemään havaitsemiseen liittyviä tehtäviä:

1. Tutkimuksen arviointi.
• Lue oppikirjan tutkimuslaatikko sivulta 68.
1. Arvioi tutkimuksen reliabiliteettia, validiteettia sekä käytettyä menetelmää.
2. Tarjoaako tutkimus tietoa, jota voidaan soveltaa psykologiassa?
3. Perustele omin sanoin ja anna esimerkkejä.
4. Tarvittaessa etsi käsitteiden määrittelyt ja lisätietoa netistä, mahdollisesti alkuperäinen tukimus.

vastaukset:

1. Tutkimuksessa ei kerrota kuinka paljon koehenkilöitä oli joten on yleistämisen kannalta vaikea katsoa onko tutkimus luotettava. Mutta koska se on tehty kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa antaa se edes jonkinlaista luotettavuutta. Menetelmä sinänsä on ollut hyvä sillä siinä on käytetty montaa erilaista testiärsykettä joista saatiin vertailuja toisilleen.
2. Antaa, sillä psykologia tutkii myös sitä miten aivot käsittelevät saamiaan näköärsykkeitä, joihin esimerkiksi raitojen muovautuminen aivojen myllerryksessä on hyvä esimerkki.
3. Katso 2

2. Tehtävä

• Kumpi ihminen, A vai B, vaikuttaa pidemmältä? Selvitä, mikä selittää ilmiön.
• B henkilö vaikuttaa pidemmältä, vaikka molemmat ovat saman kokoisia. Ilmiön selittää se, että ihmisen aivot ovat tottuneet havaitsemaan tällaisissa kuvissa, jossa muu ympäristö näyttää vetäytyvän kauemmaksi ja olevan kolmiulotteinen, että kuvan etualalla olevat asiat ovat isompia ja takana pienempiä. Kun taas tässä kuvassa henkilöt on pidetty saman kokoisia, jolloin aivot automaattisesti kuvittelevat takana olevan henkilö pidemmäksi sillä se ei sovi meidän skeemaamme tällaisesta kuvasta.
• JATKOTEHTÄVÄ 2
• Etsi netistä optisia harhoja tai tutustu luokasta löytyvään materiaaliin.
• Anna esimerkkejä optisista harhoista.
• Tee kirjasta tn 6 s 77.

3. Sensorisen deprivaation kokeet

1. Tutustu sensorisen deprivaation kokeisiin kirjasta ja esim näistä linkeistä.
2. Mitä tutkimuksilla tarkoitetaan ja mitä niissä saatiin selville?
3. Mitä arvelet, miten sinä selviäisit sensorisesta deprivaatiosta?
4. Video:
• https://www.youtube.com/watch?v=0nnekxGE0nM

2. Sensorisen deprivaation kokeissa koehenkilöiltä suljetaan pois kaikki aistit mahdollisimman hyvin. Tutkimuksessa koehenkilöt alkoivat saada hallusinaatioita ja sekavuutta. Se osoittaa, että ihmiset tarvitsevat ulkoisia ärsykkeitä pitääkseen itsensä järjissään.

3. En tiedä pystyisinkö minä olemaan kovin pitkää aikaa ilman mitään ulkoista, sillä jouduin makaamaan aivotutkimuksen takia tunnin paikallani magneettikuvausputkessa tehden tehtäviä kahdet kuulokkeet korvillani liikkumatta. Se oli aika väsyttävä kokemus. Ja oli hieman ahdistavaa olla ulkomaailmasta eristettynä.

4. Argumentoi

• Vastaa kysymykseen: Miksi ihminen tarvitsee ärsykkeitä? Perustele tutkimustiedolla.
• Ihminen tarvitsee ärsykkeitä sillä muuten aivot joutuvat käsittelemään vain aikaisempia valmiita skeemoja, eivätkä ne saa uusia ärsykkeitä jotka muokkaisivat niitä. Sensorisen deprivaation kokeita joissa ihminen ei saa ärsykkeitä, on tehty 1950-luvulla, mutta koska ihmiset ovat kokeneet koetilanteessa ahdistavia tuntemuksia ja harhoja, on eettisesti väärin tehdä enää tällaisia kokeita.

5. Miksi ihminen näkee värejä? Selvitä.

1. Miten ihminen havaitsee värejä?
2. Miten värien näkemiseen erikoistuneet solut eroavat toisistaan?
3. Mikä on värinäön puutteiden syynä?

1. Ihmisen silmiin tuleva valo lähettää sauva- ja tappisolujen välityksellä aivoihin viestiä, jotka aivot tulkitsevat aivokuoren näkökeskuksessa ja muodostavat kuvan jonka mielemme pystyy tulkitsemaan.

2. Värien tulkitsemiseen on olemassa kaksia erilaisia soluja. Tappi- ja sauvasoluja. Tappisolujaon kolmea erilaista: Yhdet havaitsevat punaisen, toiset sinisen ja kolmannet vihreän sävyjä. Sauvasolut taas havaitsevat vain  harmaan sävyjä.

3. Värinäön puute johtuu tappisolujen kykenemättömyydestä havaita värejä.

 

6. Havaitsemisen aivoperusta.

1. Mitä tarkoitetaan mikä- ja kuinka- radoilla? Miten ne liittyvät havaitsemiseen?
2. Selvitä kirjan sivujen 73-76 avulla.