Kahdeksas tunti

Tiedonkäsittelyn vaiheet

• Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta.
• Tarkkaavaisuuden avulla valitaan, mihin havaintoon keskitytään.
• Kyky havaita on siis kaiken oppimisen taustalla.

Aistien avulla ihminen havannoi maailmaa

• Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä:
• Rinnakkainen: Käsitellään ärsykkeitä eri puolella aivoja samaan aikaan.
• Hierarkkinen: Osa käsittelee tietoa korkeammalla tasolla, osa analysoi pienimpiäkin vivahteita.

 (Katsoimme myös tutkimusta joka on nimeltään Capgrasin syndrooma, jossa ihminen pystyy tunnistamaan ihmisiä ja esineitä, mutta ei koe että ne ovat ne jotka ovat hänelle tärkeitä. Esimerkiksi hän tunnistaa että henkilöllä on oman äitinsä piirteet, mutta kokee ettei se ole hänen äitinsä vaan joku avaruusolento joka on ottanut hänen äitinsä olemuksen. Tämä johtuu siitä ettei järjellisen havaitsemisen ja tunteen liittäminen onnistu eri aivoalueiden välillä.)

• Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.

Sitten katsoimme videota jossa Harvardin opiskelijat Dan Simons ja Chris Chabris toteuttavat tutkimuksen muutossokeudesta.

 https://www.youtube.com/watch?v=BZ0l9s8_Hmk

Samoilta miehiltä on myös toinen samaan aiheeseen liittyvä tutkimus:

https://www.youtube.com/watch?v=vJG698U2Mvo

Mikä selittää ilmiön?

 

Kontekstin merkitys

• Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössä.
• Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat avaintoja, ekä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi
• Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
• Havainnoissa käytetään apuna syvyysvihjeitä.
• Konstanssi eli aivojen automaattinen kyky olettaa koon, muodon, värin ja valoisuuden pysyvän samana, vaikka silmän verkkokalvolle muodostuva kuva muuttuisi paljon alkuperäisestä auttaa havainnoimaan maailmaa järkevästi.
• kokemukset vaikuttavat konstanssin syntymiseen.

Koska puhuimme tunnilla myös illuusioista minulle nousi mieleen kysymys: Onko olemassa ihmisiä joiden aivot eivät pysty ymmärtämään sitä, että jos joku kävelee kauemmas ja tämä näyttää pienemmältä, hän vain olettaa että ihminen kutistuu äkisti.
Sain kysymykseeni myös vastauksen. Oli kuulemma ollut tutkija joka oli mennyt viidakkoon. Hän oli saanut oppaakseen viidakon kylästä paikallisen henkilön. He olivat sitten menneet savannille, ja koska viidakon asukas oli elänyt koko ikänsä viidakossa ei hän ollut tottunut niin avaraan tilaan. Kun hän sitten näki horisontissa  norsun luuli hän sitä ötökäksi. Sen voi selittää sillä ettei hänen skeemoihinsa ollut tallentunut tilannetta jossa hän olisi nähnyt kauas.

Näköhavainnot muodostuvat kahden silmän erilaisesta kuvasta

• Ilmiö perustuu siihen, että vasen ja oikea silmä havitsevat hiukan erilaiset kuvat.
• Näköjärjestelmä yhdistää nämä kuvat yhdeksi havainnoksi.
• Binokulaariset vihjeet  perustuvat molempien silmien avulla tehtäviin havintoihin ja ne ovat erityisen tärkeätä syvyyden havaitsemiselle. (yhdistävät silmien kuvat)

(SAUVASOLUT TOIMIVAT YÖLLÄKIN) jos haluaa lisää katsoa värinäön perusteita  niin on dia frontterissa.

Liikkeen havaitseminen

• Johanssonin (1975) tutkimuksessa kiinnitettiin valoja avustajan raajoihin. Muuten avustajat olivat pukeutuneet täysin mustiin.
• Tutkimukseen osallustuvien henkilöiden piti ravioida näkemäänsä.
• Havainnoiti oli vaikeaa, kun avustaja seisoi, mutta heti kun hän lähti liikkeelle, havainnoijat tunnistivat heidät ihmishahmoiksi. 

 Ihmishahmon liikkeet tunnistetaan hyvin

• Eräässä tutkimuksessa valoilla ja mustilla vaatteilla varustetun avustajan piti esittää nostavansa 6,5kg, 11,5kg tai 19kg painoista laatikkoa, vaikka laatikko todllisuudessa painoi 4 kiloa.
• Tarkkailijat tunnistivat avustajan liikkeistä, että kyseessä oli pyrkimys huijata!

• Aivokuvantamistutkimuksissa on havaittu, että ihmisille tyyppillisen liikkeen havaitseminen aktivoi eri aivoalueita kuin liikkeen havaitseminen muuten.

 Mikä- ja kuinka-radat

• Aivoissa on kaksi päärataa, joita pitkin näkötiedon käsittely etenee.
• Radat ovat erikoistuneet tietynlaisen informaation käsittelyyn.
• Mikä-radalla käsitellään kohteiden, kuten ihmisten ja esineiden tunnistamiseen liittyvää  tietoa.
• Mikä kohde on?

• Kuinka-radalla käsitellään kohteiden sijaintia, etäisyyttä ja liikettä koskevaa tietoa.
• Kuinka saavutan kohteen?