Portfoliotehtävät

A. Aivot

B. Havaitseminen
1. s. 77 tehtävät 2,3 ja 4

2. "Emme näe maailmaa sellaisena kuin se on." Perustele väite lukemasi perusteella.

• Väitteen voisi perustella esimerkiksi sillä, että se meidän silmiemme läpi tuleva näköhavainto ei ole lähellekkään todellista maailmaa. Näköhavaintomme on kaksiulotteinen kuva joka tulee verkkokalvoillemme ylösalaisin. Kuva koostuu erisuuntaisista viivoista muodoista ja väreistä, jotka ovat valon aalonpituuksia. Nämä kaikki informaatio lähtee kulkemaan takaraivon primaarilta näköalueelta mikä- ja kuinka-radoilla jotka kulkevat ohimolohkoille ja päälaenlohkolle. Tästä kaikesta ärsyketulvasta saamme mieleemme kokonaisen kuvan vasta kun aivot ovat prosessoineet tietoa  muistojen ja skeemojen avulla ja saaneet yhdistettyä molempien silmien kuvat yhdeksi kolmiulotteiseksi tuotokseksi.

3. Kun katsot ojennettua etusormeasi vuorotellen molemmilla silmillä toisen ollessa aina suljettuna, sormi näyttää hyppivän. Selvitä ilmiö psykologisen tietämyksesi avulla.

•  Meidän silmämme ovat n. 6-7 sentin päässä toisistaan. Tämän takia silmät näkevät kaksi toisistaan poikkeavaa kuvaa. Kun katsomme vain yhdellä silmällä kuva on kaksiulotteinen, mutta kun aivomme yhdistää molemmista silmistä tulevat kuvat yhdeksi koonaisuudeksi näemme kolmiulotteisesti. Koska siis näemme sormen erilaisista kuvakulmista eri silmillä, näyttää sormi liikkuvan.

4. Miksi täysikuu näyttää puun rajassa isommalta kuin ylhäällä taivaalla?

•  Kuu näyttää alhaalla puun rajassa pienemmältä sillä aivot ovat tottuneet havannoimaan havaintokonstanssia eli havainnon pysyvyysilmiötä. Esimerkiksi jos rekka ajaa pois päin meistä emme automaattisesti ajattele sen kutistuvan vaan havaintokonstanssin takia ymmärrämme sen vain näyttävän pienemmältä loitotessaan. Kun tätä soveltaa kuuhun näyttää puunrajassa oleva kuu isommalta, koska oletamme sen olevan lähempänä ja havaintokonstanssin takia kuvittelemme sen näyttävän pienemmältä kun se on taivaalla "kauempana" meistä.

2.   Arvioi raitatutkimuksen s.68 realibiliteettia, validiteettia sekä käytettyä menetelmää. Tarjoaako tutkimus tietoa jota voidaan soveltaa psykologiassa?

•  Tutkimus on tehty tarkasti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, mikä lisää tutkimuksen reliabiliteettia. Kuitenkaa tutkimuksesta ei sanota sitä kuinka monta koehenkilöä kokeessa on ollut mukana, jolloin tästä on hankala lähteä tekemään yleistystä. Toinen tutkimuksen validiteetin kyseenalaistaja on se, ettei tutkimuksessa sanottu laitettiinko koehenkilöt katsomaan raitoja täysin oikeiden ihmisten yllä. Koska ilmiö joka kuvaa vaakaraitojen lihottavan, voi syntyä erilaisten ruumiin muotojen ja raitojen yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi hieman pulleammilla ihmisillä vaakaraidat voivat vaikuttaa lihottavasti. Kuten myös sillöin jos on pitkä jalat ja lyhyt yläkroppa ja laittaa vaakaraidallisen paidan päälleen. Tätä tutkimusta on siis hyvin hankala lähteä yleistämään tosielämään, sillä joka vartalon muodolla raidat näyttävät erilaisilta ja kaikki ihmiset tulkitsevat ne eri tavalla.
• Tutkimusta pystyttäisiin kuitenkin hyödyntämään esim. syömishäiriöiden hoidossa. Kun kerta raidoilla on tutkimuksen mukaan vaikutusta ulkonäköön, voitaisiin esim. anoreksikkoja auttaa oman kehon hyväksymisessä huijaamalla aivoja.

 C. Tarkkaavaisuus
Tee oppikirjasta joko tn. 3 tai 4 s. 101

4. 

a) Huomasin. Koko keho rentoutui ja tuli rauhallinen olo, eikä tuntunut enää siltä kuin pitäisi olla tekemässä jotain.
b) Kun valikoivalla tarkkaavaisuudella valitaan omaksi ajattelunsa ja keskittymisensä kohteeksi omat ajatukset ja erityisesti keskittyy ajattelemaan vain jotain tiettyä asiaa, kuten hengitystä, pystyy sulkemaan mielestään kaiken turhan ärsyketulvan. Näin ollen kun aivojen ei tarvitse yrittää käsitellä useampaa asiaa tietoisuudessaan pystyy myös keho rentoutumaan.

D. Muisti
Tee tehtävä 7 s. 143
Mikä merkitys sopivalla hakuvihjeellä on muistamisessa?

• Hakuvihje on hyvin merkittävä avain muistamisessa. Se tavallaan virittää aivot jonkin tietyn alueen muistoille esim. jos hakuvihje olisi maito, löytyisi mielestä helposti siihen assosioituneita asioita, kuten jäätelö, juusto, kaakao ja voi. Kun Tulvingin ja Psotkan tutkimuksessa koehenkilöt laitettiin opettelemaan sanoja jotka olivat kategorioitu, oli sanat helpompi muistaa kun heille vihjattiin kategorioiden nimillä.

E. Uni
Pidä unipäiväkirjaa s. 163 tn.3
Tutkin nukkumistani viikon verran ja tällaisia havaintoja tuli:
a)  Menin nukkumaan suunnilleen joka ilta klo 22.00-23.00 ja heräsin joka aamu noin puoli seitsemän. Vaikka nukuin juuri ja juuri vaaditun määrän, tunsin usein aamulla itseni uniseksi, mikä saattoi johtua mahdollisesti siitä että heräsin kesken syvän unen. En mitannut mitenkään uneni syklejä, vaikka se kyllä olisi mielenkiintoista niillä erilaisilla unisovelluksilla. Näin myös paljon unia normaaliin verrattuna mikä kyllä viittaisi siihen, että heräsin useampana kertana REM-unen aikana, koska muistin ne niin hyvin.
b)Unirytmiini vaikuttavat paljolti se mitä illalla tulee televisiosta ja se ollaanko me oltu jossain kyläilemässä. Toisinaan nukkumaan meno venyy tunnilla ja sitten aamulla väsyttää. Uneni laatuun vaikuttaa se onko minulla ollut päivällä jostain murhetta, koska silloin aina huomaa kun on aamulla väsyneempi, koska keho ei ole päässyt kunnolla lepäämään kun unissaankin stressaa. Mutta jos pystyy menemään nukkumaan rauhallisella mielellä on aamulla paljon levänneempi. Unitottumuksiani voisin muuttaa valmistautumalla aikasemmin nukkumaan kaikilla iltatoimilla ja rauhoittumalla koulutöistä. Nukkumaan meno aikaakin voisi hieman aikaistaa jotta saisi edes sen kahdeksan tuntia saisi unta.

F. Lisätehtävä
En kerinnyt tekemään tästä tehtävää mutta tässä on ihan mielenkiintoinen saavutus tieteeltä :) kannattaa käydä katsomassa.

http://www.iflscience.com/brain/direct-brain-brain-communication-used-humans

Kuudestoista tunti

Unen vaiheet

• Syntyvät eri aivoalueiden ja hermoverkkojen sääteleminä.
• Hypotalamus toimii eri univaiheiden katkaisijana
• Viisi unen vaihetta:
• Hereillä
• Aivot käsittelevät aistien kautta saapuvaa informaatiota.

• 1. Vaihe: Torke 
• Rentoutuminen, nukkuja kokee olevansa hereillä.

• 2. Vaihe: Kevyt uni
• Ruumiinlämpö laskee, sydämmen syke rauhoittuu. Kevyelle unelle ovat tyypillisiä K-kompleksit eli hetkelliset jännitevaihtelut aivosähkökäyrässä.
• 3. ja 4. vaiheet: Syvä uni
• Täydellinen rentoutuminen, elintoimintojen hidastuminen. Syvän unen vaiheet eli hidasaaltouni on elvyttävien tehtäviensä takia tärkeintä. Syvää unta on noin neljäsosa aikuisen yöunesta -> Isojen aivojen merkitys.

• 5. Vaihe: REM-uni
• REM-unelle eli vilke-unelleovat tyypillisiänopeat silmänliikkeet, aivosähkökäyrä muistuttaa hereillä oloa. Lihasjännitys on kuitenkin pääsääntöisesti rentoutunut -> aivorungon alaosat.

Vuorokausirytmin häiriöt

Syitä mm.

• Vuorotyö
• Aikaerorasitus
• Viivästynyt nukahtaminen
• Varhainen nukahtaminen

Univajeen vaikutuksia

•  Kasvanut sairastumisen riski
• Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen
• Kielteinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin
• Tunne-elämän häiriöt
• Psyykkisen tasapainon heikkeneminen
• Onnettomuusriski kasvaa

Unihäiriöt

Parasomniat

• Unikauhu
• Voimakas aktivaatio
• Kiihtynyt huuto, laajenneet mustuaiset
•  Puolesta minuutista viiteen minuuttiin 

• Unissakävely
• Yleistä lapsilla (6-29%) aikuisilla harvinaisempaa (alle 3%)
• Reaktiokyky heikko, kömpelöt liikkeet, vaara itsensä loukkaamiseen
• Herättyään ei muista kävelleensä

• Raajojen lihasnykäykset
• esim. putoamisen tunne
• Unihalvaus
• Enintään muutama min, kauhistuttavalta tuntuva kokemus
• Lihakset eivät toimi tahdonalaisesti, hengitys ja silmät toimivat
• Palautuu itsestään
• REM-uneen kuuluva lihasten toimintakyvyttömyys "jää päälle"

Viidestoista tunti

VUOROKAUSIRYTMI

• Vireystilalla tarkoitetaan ihmisen elimistön ja aivojen aktiivitasoa.
• Taustalla hermoston toiminta
• Parasympaattinen rauhoittaa
• Sympaattinen kiihdyttää
• Myös aivojen toiminta (esim. Välittäjäaineet vaikuttavat vireyteen)
• Vireystilaa säätelee aivoverkosto eli retikulaarijärjestelmä eli RAS

Vireystilaan vaikuttavat tekijät

1) Ulkoiset ärsykkeet
- Mitä enemmän ärsykkeitä, sitä paremmin pysyy virkeänä.
- Yksitoikkoiset ärsykkeet lisäävät väsymystä.
2) Biologiset tekijät: 
uni+valverytmi -> Rytmin säätelyssä keskeinen

• RAS: aivorungossa sijaitseva retikulaarijärjestelmä -> yhteys talamukseen ja isojen aivojen pohjaosiin.
• Hypotalamus: hypokretiinin lähettäminen -> unen ja valveen siirtymien säätely.
• Suprakiasmaattinen tumake: Päivän valoon reagoiva vuorokausirytmiä säätelevä hypotalamuksen osa.
• Näköhermoristeyksen yläpuolella.
• Ohjaa vireystilaa hormonitoiminna kautta
• n. 24h rytmi: Sirkadiaaninen kello (vuorokausirytmi)

Extra:

Mantelitumakkeen rooli ahdistuksen kokemisessa -> ylläpitää valvetta

• Mantelitumakkeet eli amygdalat ovat yhteydessä moniin elimistön toimintoihin.
• Taipumus herätä herkästi ja kiinnittää huomio negatiivisiin asioihin on ollut adaptiivista (selviytymistä edistävää).

Unen tarve

• Yksilöllinen
• Vaihtelee iän myötä.

Sitten meille tuli läksyksi pohtia mikä kuvan nukkumisen syistä vaikuttaa parhaimmalta selitykseltä. Selittävätkö ne kattavasti vai puutteellisesti sen miksi ihmiset nukkuvat.

Mielestäni aivojen energiavarastojen täydentäminen, oppimisen tehostuminen REM-unen aikana ja elimistön toipuminen ja vastustuskyvyn ylläpitäminen ovat parhaimmat selitykset meidän nukkumisellemme. Mielestäni ne selittävät kattavasti kaiken mitä meille tapahtuu unen aikana. Esimerkiksi uni on erittäin tärkeää kehon lepäämiselle, kuten voi huomata kidutustilanteissa, joissa henkilön ei anneta nukkua, tapahtuu tämän fyysisessä tilassa huomattava pudotus.

+ s152 tn 1-2

2. Ihmistä alkaa väsyttää hämärässä, sillä kun valon määrä vähenee hypotalamuksen yhteydessä oleva käpyrauhanen alkaa erittää melatoniinia joka edistää nukahtamista.

Neljästoista tunti

Konteksti ja skeemat vaikuttavat ymmärtämiseen ja muistamiseen.

Luokalle jaettiin tekstejä. Toinen puoli sai tekstejä jotka olivat otsikoitu pyykinpesua koskevaksi ja toinen puoli sai tekstin jossa ei ollut otsikkoa. Sitten meidän piti lukea tekstiä läpi minuutin verran ja höpöttää vierustoverille viikonlopustamme. Sen jälkeen meidän piti kirjoittaa lapun toiselle puolelle mitä muistimme tekstistä. Henkilöiden joilla ei ollut otsikoitua tekstiä oli hankalampi muistaa mitä tekstissä sanottiin sillä he eivät osanneet yhdistää sitä mielikuvissaan mihinkään. Tämä teki myös muistamisesta hankalampaa heille kuin niille joilla oli otsikko apuna.

Muistettavat tutkimusesimerkit:

Skeemojen vaikutus muistikuviin
(vihjattu mieleenpalauttaminen) Carmichael, Hogan ja Walter.

Sarjasijaintikäyrä

• Kuvaa kuinka hyvin koehenkilöt muistavat eri kohdassa listaa olleita sanoja
• Äskeisyysefekti
• Alkuefekti

Työstämisen vaikutus muistamiseen

• Kertoo muistamisen ja unohtamisen  perusperiaatteista: kuinka paljon tietoa työmuistiin mahtuu ja miten sitä siirretään säilömuistiin.

Säilömuistin rakenne

Säilömuisti

• Taitomuisti/ toimintatapamuisti (proseduraalinen muisti)
•  Asiamuisti (deklaratiivinen muisti)
• Tietomuisti (semanttinen muisti)
• Elämäntapahtumamuisti (episodinen muisti)

Unohtamiseen liittyviä tutkimuksia

- Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitettä

• Skeemat auttavat yksittäisiä tietoja jäsentymään laajemmiksi kokonaisuuksiksi

• Kertomus kanoottiretkestä: Sisälsi paljon koehenkilöille tuntemattomia käsitteitä, jotka muutettiin vastaamaan omia skeemoja (myös täydennys)

- Elisabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.

• Tutki miten johdattelu vaikuttaa valemuistojen syntyyn. Verbit olivat riippumaton muuttuja ja koehenkilöiden vastaukset riippuvia.

• verbit vaikuttivat muistojen syntyyn ja vääristymiseen. Rajummalla verbillä kysytty henkilöt muistivat useammin nähneensä lasin pirstoutuvan kuin ne joilta kysyttiin tuliko autojen kolhaistessa lasia.

Muistihäiriöitä on kahdenlaisia:

• Retrogradinen amnesia: ei muista onnettomuutta edeltäviä muistoja.

• Anterogradinen amnesia: uudet muistot eivät siirry säilömuistiin.

VIREYS JA NUKKUMINEN

Meidän piti miettiä milloin olemme kaikkein vireimmillämme ja milloin väsyneimmillämme. Tämän perusteella meidän piti katsoa minkälainen elämänrytmimme on nykyään ja minkälainen olisi optimaalinen vuorikausirytmi vireystilojemme perusteella.

Kolmastoista tunti

Katsoimme aluksi erilaisia taajamamerkkejä ja yritimme muistella mikä niistä oli oikea. Oli hankalaa sanoa tarkasti mikä niistä oli oikea, koska ei ollut ikinä kiinnittänyt niin paljon huomiota siihen kuinka monta korkeaa tornia siinä oli. Tämä osoittaa, että vaikka yksityiskohdat saattavat vääristyä ihmisten muistikuvissa, keskeiset sisällöt muistetaan kuitenkin yleensä oikein.

Kävimme sitten läpi muistitehtävää jonka olimme viime tunnilla saaneet läksyksi.

Muisti voidaan jakaa kahteen osaan:

• Tietoinen eli eksplisiittinen: Kielellistä, voidaan ilmaista.
• Tiedostamaton eli implisiittinen: Esim. rutiini, taidot

Muisti on luonteeltaan konstruktiivista: Siihen vaikuttavat ennakko-odotukset, pohjatiedot ja todelliset havainnot.

"Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita, säilyttää ne mielessä ja tarvittaessa palauttaa ne tilanteen vaatimalla tavalla mieleen."
-Duodecimin terveyskirjaston määritelmä.




Sensorinen muisti eli aistimuisti

• Ikonimuisti säilyttää näköhavainnot muistissa muutaman sata millisekuntia.
• Kaikumuisti lyhyet ännet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.

Baddeleyn työmuistimalli:

Kahdestoista tunti

Yhdestoista tunti

Tarkkaavaisuus

Kertaus:

1. Valikoiva tarkkaavaisuus

- tietoinen tarkkaavaisuuden kohdentaminen

- Esim. näkö ja kuulo

- ihminen kiinnittää huomiota myös niihin ärsykkeisiin jotka jäävät tarkkaavisuuden valokeilan ulkopuolelle (implisiittiset havainnot)

 

Tässä oli sitten kissarivini ja kopiointini tulokset.

2. Jaettu tarkkaavaisuus

- Tarkkaavaisuuden jakaminen kahden asian kesken (luen ja syön)

- Toiminnan automatisoituminen vaikuttaa

- Tehtävän kuormittavuus vaikuttaa ärsykkeiden havannointiin -> prosessointikapasiteetti

Stroop-ilmiö kertoo tarkkavaisuudesta

• Vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja ilmenee stroop-ilmiössä.

 Tarkkaavaisuuden ylläpitoa pitkiä aikoja kerrallaan asiassa kutsutaan valppaudeksi.

Ajat:

1. 5,86s

2. 5,15s

3. 7,30s

4. 6,65s

• Kävin listan 2 nopeiten ja listan 3 hitaimmin
• Lista 3 tuli eniten virheitä, koska siinä sanat ja värit eivät vastaa toisiaan.
• Molempien tulokset olivat melkolailla samanlaiset.
• Ensimmäisen ja toisen rivin värit oli helpointa sanoa, sillä ensimmäisessä ei ollut sanoja sekoittamassa ja toisessa sanat tukivat värejä. Kolmas rivi oli vaikein sillä aivot eivät lue sanoja kirjain kirjaimelta vaan katsoo sanaa kokonaisuutena. Kun sitten aivot reagoivat sanan kirjaimiin nopeasti on hankalaa sanoa sanan väri varsinkin, kun sanat eivät tue värejä. Viimeinen rivi olikin sitten helpompi, koska sanat eivät liittyneet väreihin jolloin ne oli helpompi jättää huomiotta.

Tarkkaavaisuudesta on erilaisia teorioita

• Resurssiteorian mukaan tarkkaavaisuus on resurssi, jota ihmisellä on käytössään rajallinen määrä.

- esim. auton ajo ja radion kuuntelu kuluttavat molemmat samaa, rajattua resurssia.

- Vaikeampi tehtävä vaatii enemmän resursseja.

• Moniresurssiteorian mukaan ihmisellä on erilaisia tarkkaavaisuusresursseja erityyppistä tiedonkäsittelyä vaativiin tehtäviin.

- esim lukeminen ja musiikin kuuntelu, piirtäminen ja laulaminen vrt. kahdella kädellä eri asioiden piirtäminen.