Neljästoista tunti

Konteksti ja skeemat vaikuttavat ymmärtämiseen ja muistamiseen.

Luokalle jaettiin tekstejä. Toinen puoli sai tekstejä jotka olivat otsikoitu pyykinpesua koskevaksi ja toinen puoli sai tekstin jossa ei ollut otsikkoa. Sitten meidän piti lukea tekstiä läpi minuutin verran ja höpöttää vierustoverille viikonlopustamme. Sen jälkeen meidän piti kirjoittaa lapun toiselle puolelle mitä muistimme tekstistä. Henkilöiden joilla ei ollut otsikoitua tekstiä oli hankalampi muistaa mitä tekstissä sanottiin sillä he eivät osanneet yhdistää sitä mielikuvissaan mihinkään. Tämä teki myös muistamisesta hankalampaa heille kuin niille joilla oli otsikko apuna.

Muistettavat tutkimusesimerkit:

Skeemojen vaikutus muistikuviin
(vihjattu mieleenpalauttaminen) Carmichael, Hogan ja Walter.

Sarjasijaintikäyrä

• Kuvaa kuinka hyvin koehenkilöt muistavat eri kohdassa listaa olleita sanoja
• Äskeisyysefekti
• Alkuefekti

Työstämisen vaikutus muistamiseen

• Kertoo muistamisen ja unohtamisen  perusperiaatteista: kuinka paljon tietoa työmuistiin mahtuu ja miten sitä siirretään säilömuistiin.

Säilömuistin rakenne

Säilömuisti

• Taitomuisti/ toimintatapamuisti (proseduraalinen muisti)
•  Asiamuisti (deklaratiivinen muisti)
• Tietomuisti (semanttinen muisti)
• Elämäntapahtumamuisti (episodinen muisti)

Unohtamiseen liittyviä tutkimuksia

- Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitettä

• Skeemat auttavat yksittäisiä tietoja jäsentymään laajemmiksi kokonaisuuksiksi

• Kertomus kanoottiretkestä: Sisälsi paljon koehenkilöille tuntemattomia käsitteitä, jotka muutettiin vastaamaan omia skeemoja (myös täydennys)

- Elisabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.

• Tutki miten johdattelu vaikuttaa valemuistojen syntyyn. Verbit olivat riippumaton muuttuja ja koehenkilöiden vastaukset riippuvia.

• verbit vaikuttivat muistojen syntyyn ja vääristymiseen. Rajummalla verbillä kysytty henkilöt muistivat useammin nähneensä lasin pirstoutuvan kuin ne joilta kysyttiin tuliko autojen kolhaistessa lasia.

Muistihäiriöitä on kahdenlaisia:

• Retrogradinen amnesia: ei muista onnettomuutta edeltäviä muistoja.

• Anterogradinen amnesia: uudet muistot eivät siirry säilömuistiin.

VIREYS JA NUKKUMINEN

Meidän piti miettiä milloin olemme kaikkein vireimmillämme ja milloin väsyneimmillämme. Tämän perusteella meidän piti katsoa minkälainen elämänrytmimme on nykyään ja minkälainen olisi optimaalinen vuorikausirytmi vireystilojemme perusteella.