Viidestoista tunti

VUOROKAUSIRYTMI

• Vireystilalla tarkoitetaan ihmisen elimistön ja aivojen aktiivitasoa.
• Taustalla hermoston toiminta
• Parasympaattinen rauhoittaa
• Sympaattinen kiihdyttää
• Myös aivojen toiminta (esim. Välittäjäaineet vaikuttavat vireyteen)
• Vireystilaa säätelee aivoverkosto eli retikulaarijärjestelmä eli RAS

Vireystilaan vaikuttavat tekijät

1) Ulkoiset ärsykkeet
- Mitä enemmän ärsykkeitä, sitä paremmin pysyy virkeänä.
- Yksitoikkoiset ärsykkeet lisäävät väsymystä.
2) Biologiset tekijät: 
uni+valverytmi -> Rytmin säätelyssä keskeinen

• RAS: aivorungossa sijaitseva retikulaarijärjestelmä -> yhteys talamukseen ja isojen aivojen pohjaosiin.
• Hypotalamus: hypokretiinin lähettäminen -> unen ja valveen siirtymien säätely.
• Suprakiasmaattinen tumake: Päivän valoon reagoiva vuorokausirytmiä säätelevä hypotalamuksen osa.
• Näköhermoristeyksen yläpuolella.
• Ohjaa vireystilaa hormonitoiminna kautta
• n. 24h rytmi: Sirkadiaaninen kello (vuorokausirytmi)

Extra:

Mantelitumakkeen rooli ahdistuksen kokemisessa -> ylläpitää valvetta

• Mantelitumakkeet eli amygdalat ovat yhteydessä moniin elimistön toimintoihin.
• Taipumus herätä herkästi ja kiinnittää huomio negatiivisiin asioihin on ollut adaptiivista (selviytymistä edistävää).

Unen tarve

• Yksilöllinen
• Vaihtelee iän myötä.

Sitten meille tuli läksyksi pohtia mikä kuvan nukkumisen syistä vaikuttaa parhaimmalta selitykseltä. Selittävätkö ne kattavasti vai puutteellisesti sen miksi ihmiset nukkuvat.

Mielestäni aivojen energiavarastojen täydentäminen, oppimisen tehostuminen REM-unen aikana ja elimistön toipuminen ja vastustuskyvyn ylläpitäminen ovat parhaimmat selitykset meidän nukkumisellemme. Mielestäni ne selittävät kattavasti kaiken mitä meille tapahtuu unen aikana. Esimerkiksi uni on erittäin tärkeää kehon lepäämiselle, kuten voi huomata kidutustilanteissa, joissa henkilön ei anneta nukkua, tapahtuu tämän fyysisessä tilassa huomattava pudotus.

+ s152 tn 1-2

2. Ihmistä alkaa väsyttää hämärässä, sillä kun valon määrä vähenee hypotalamuksen yhteydessä oleva käpyrauhanen alkaa erittää melatoniinia joka edistää nukahtamista.