Tarkkaavaisuus
Paljon havaitsemista tapahtuu tiedostamattomasti
-> Voidaksemme tulla tietoisiksi havainnon kohteesta tarkkaavaisuutemme on suuntauduttava siihen.
Dikoottinen kuuntelu: kaksi henkilöä luki kahta eri lehteä ja koehenkilöiden piti valita ja kuunnella vain toista tekstiä. Sitten piti pohtia mitä tekstissä oli sanottu ja tehdä kysymyksiä kuuntelemastaan tekstistä. Pystyikö tekstistä saamaan kokonaisen kuvan?
Tahdonalaista ja tahatonta tarkkaavaisuutta
•Tahatonta:
- Orientaatiorefleksi: eli suuntautimisrefleksi, poikkeava ärsyke kiinnittää huomiomme.
- Habituaatio: toistuvaan ärsykkeeseen tottuminen.
• Tahdonalaista (tietoista) tarkkaavaisuutta on kahdenlaista.
- Valikoivaa: esim. Yritetään keskittyä lukemaan meluisassa huoneessa, pyritään tarkkaavaisuus kohdistamaan valikoivasti useasta samanaikaisesti kohteesta vain yhteen.
- Jaettua: esim. Henkilö yrittää samanaikaisesti puhua kännykkään ja maksaa laskua kaupan kassalla, hän joutuu jakamaan tarkkaavaisuutensa useamman kohteen kesken samanaikaisesti.
Tehtävä: lue s82-84 ja tarkastelkaa taulukkoa, jossa vertaillan tarkaavaisuusteorioita.
Vastaa kysymyksiin:
1 Miten teoriat selvittävät kuulotiedon valikointia?- Teorioita on kolme erilaista, varhaisen valinnan ja myöhäisen valinnan tarkkaavaisuusteoriat, sekä nykykäsitys. Varhaisen valinnan teoriassa korvissa oleva valikoiva "suodatin" erittelee jo varhaisessa vaiheessa tietoisuuteen otettavan viestin sen fysikaalisten piirteiden mukaan, kuten tietyn äänen korkeuden mukaan. Myöhäisen valinnan teorian mukaan kaikki viestit tulevat aivoihin joissa ne käsitellään täysin ja tietoisuuteen valitaan jokin asia sen sisällön mukaisesti. Nykykäsityksen mukaan kokonaiskuormitus vaikuttaa tarkkavaisuuden suodattimen sijaintiin.
2. Mitä yhteneväisyyksiä huomasit teoriassa ja omissa havainnoissasi äskeisessä kuuntelukokeessa?
- Jos tietoisesti keskittyy jonpaan kumpaan, aivot kykenevät sulkemaan toisen informaation pois kokonaan.
3. Mikä teorioista selittää mielestäsi kuulotiedon valikointia parhaiten? Perustele!
- Mielestäni myöhäisen valinnan teoria on paras, sillä esim, jos kaveri pyytää minua elokuviin ja räplään samalla puhelintani. Asia saattaa mennä ohi tajuntani ja kysyn "ai häh?" mutta pystyn kuitenkin heti perään vastaamaan "joo", ennen kuin kaveri ehtii toistamaan kysymystään. Tämä kertoo että aivomme ovat käsitelleet asian, mutta emme ole tajunnassamme sitä havainnoineet.
Vihjeet nopeuttavat havainnointia.
- Kokeet osoittavat, ettei ihminen pysty tahdonalaisesti vaikuttamaan kaikkeen havinnointiinsa, kuten toisen ihmisen katsesuunnan perusteella tapahtuvaan tarkkaavaisuuden suuntaamiseen.
- Aihetta tutkinut esim. Jari Hietanen tutkimusryhmineen Tampereen yliopistosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti