tiistai 23. syyskuuta 2014

Portfoliotehtävät

A. Aivot














B. Havaitseminen
1. s. 77 tehtävät 2,3 ja 4

2. "Emme näe maailmaa sellaisena kuin se on." Perustele väite lukemasi perusteella.
  • Väitteen voisi perustella esimerkiksi sillä, että se meidän silmiemme läpi tuleva näköhavainto ei ole lähellekkään todellista maailmaa. Näköhavaintomme on kaksiulotteinen kuva joka tulee verkkokalvoillemme ylösalaisin. Kuva koostuu erisuuntaisista viivoista muodoista ja väreistä, jotka ovat valon aalonpituuksia. Nämä kaikki informaatio lähtee kulkemaan takaraivon primaarilta näköalueelta mikä- ja kuinka-radoilla jotka kulkevat ohimolohkoille ja päälaenlohkolle. Tästä kaikesta ärsyketulvasta saamme mieleemme kokonaisen kuvan vasta kun aivot ovat prosessoineet tietoa  muistojen ja skeemojen avulla ja saaneet yhdistettyä molempien silmien kuvat yhdeksi kolmiulotteiseksi tuotokseksi.
3. Kun katsot ojennettua etusormeasi vuorotellen molemmilla silmillä toisen ollessa aina suljettuna, sormi näyttää hyppivän. Selvitä ilmiö psykologisen tietämyksesi avulla.
  •  Meidän silmämme ovat n. 6-7 sentin päässä toisistaan. Tämän takia silmät näkevät kaksi toisistaan poikkeavaa kuvaa. Kun katsomme vain yhdellä silmällä kuva on kaksiulotteinen, mutta kun aivomme yhdistää molemmista silmistä tulevat kuvat yhdeksi koonaisuudeksi näemme kolmiulotteisesti. Koska siis näemme sormen erilaisista kuvakulmista eri silmillä, näyttää sormi liikkuvan.
4. Miksi täysikuu näyttää puun rajassa isommalta kuin ylhäällä taivaalla?
  •  Kuu näyttää alhaalla puun rajassa pienemmältä sillä aivot ovat tottuneet havannoimaan havaintokonstanssia eli havainnon pysyvyysilmiötä. Esimerkiksi jos rekka ajaa pois päin meistä emme automaattisesti ajattele sen kutistuvan vaan havaintokonstanssin takia ymmärrämme sen vain näyttävän pienemmältä loitotessaan. Kun tätä soveltaa kuuhun näyttää puunrajassa oleva kuu isommalta, koska oletamme sen olevan lähempänä ja havaintokonstanssin takia kuvittelemme sen näyttävän pienemmältä kun se on taivaalla "kauempana" meistä.
2.   Arvioi raitatutkimuksen s.68 realibiliteettia, validiteettia sekä käytettyä menetelmää. Tarjoaako tutkimus tietoa jota voidaan soveltaa psykologiassa?
  •  Tutkimus on tehty tarkasti kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa, mikä lisää tutkimuksen reliabiliteettia. Kuitenkaa tutkimuksesta ei sanota sitä kuinka monta koehenkilöä kokeessa on ollut mukana, jolloin tästä on hankala lähteä tekemään yleistystä. Toinen tutkimuksen validiteetin kyseenalaistaja on se, ettei tutkimuksessa sanottu laitettiinko koehenkilöt katsomaan raitoja täysin oikeiden ihmisten yllä. Koska ilmiö joka kuvaa vaakaraitojen lihottavan, voi syntyä erilaisten ruumiin muotojen ja raitojen yhteisvaikutuksesta. Esimerkiksi hieman pulleammilla ihmisillä vaakaraidat voivat vaikuttaa lihottavasti. Kuten myös sillöin jos on pitkä jalat ja lyhyt yläkroppa ja laittaa vaakaraidallisen paidan päälleen. Tätä tutkimusta on siis hyvin hankala lähteä yleistämään tosielämään, sillä joka vartalon muodolla raidat näyttävät erilaisilta ja kaikki ihmiset tulkitsevat ne eri tavalla.
  • Tutkimusta pystyttäisiin kuitenkin hyödyntämään esim. syömishäiriöiden hoidossa. Kun kerta raidoilla on tutkimuksen mukaan vaikutusta ulkonäköön, voitaisiin esim. anoreksikkoja auttaa oman kehon hyväksymisessä huijaamalla aivoja.
 C. Tarkkaavaisuus
Tee oppikirjasta joko tn. 3 tai 4 s. 101

4. 

a) Huomasin. Koko keho rentoutui ja tuli rauhallinen olo, eikä tuntunut enää siltä kuin pitäisi olla tekemässä jotain.
b) Kun valikoivalla tarkkaavaisuudella valitaan omaksi ajattelunsa ja keskittymisensä kohteeksi omat ajatukset ja erityisesti keskittyy ajattelemaan vain jotain tiettyä asiaa, kuten hengitystä, pystyy sulkemaan mielestään kaiken turhan ärsyketulvan. Näin ollen kun aivojen ei tarvitse yrittää käsitellä useampaa asiaa tietoisuudessaan pystyy myös keho rentoutumaan.

D. Muisti
Tee tehtävä 7 s. 143
Mikä merkitys sopivalla hakuvihjeellä on muistamisessa?
  • Hakuvihje on hyvin merkittävä avain muistamisessa. Se tavallaan virittää aivot jonkin tietyn alueen muistoille esim. jos hakuvihje olisi maito, löytyisi mielestä helposti siihen assosioituneita asioita, kuten jäätelö, juusto, kaakao ja voi. Kun Tulvingin ja Psotkan tutkimuksessa koehenkilöt laitettiin opettelemaan sanoja jotka olivat kategorioitu, oli sanat helpompi muistaa kun heille vihjattiin kategorioiden nimillä.
E. Uni
Pidä unipäiväkirjaa s. 163 tn.3
Tutkin nukkumistani viikon verran ja tällaisia havaintoja tuli:
a)  Menin nukkumaan suunnilleen joka ilta klo 22.00-23.00 ja heräsin joka aamu noin puoli seitsemän. Vaikka nukuin juuri ja juuri vaaditun määrän, tunsin usein aamulla itseni uniseksi, mikä saattoi johtua mahdollisesti siitä että heräsin kesken syvän unen. En mitannut mitenkään uneni syklejä, vaikka se kyllä olisi mielenkiintoista niillä erilaisilla unisovelluksilla. Näin myös paljon unia normaaliin verrattuna mikä kyllä viittaisi siihen, että heräsin useampana kertana REM-unen aikana, koska muistin ne niin hyvin.
b)Unirytmiini vaikuttavat paljolti se mitä illalla tulee televisiosta ja se ollaanko me oltu jossain kyläilemässä. Toisinaan nukkumaan meno venyy tunnilla ja sitten aamulla väsyttää. Uneni laatuun vaikuttaa se onko minulla ollut päivällä jostain murhetta, koska silloin aina huomaa kun on aamulla väsyneempi, koska keho ei ole päässyt kunnolla lepäämään kun unissaankin stressaa. Mutta jos pystyy menemään nukkumaan rauhallisella mielellä on aamulla paljon levänneempi. Unitottumuksiani voisin muuttaa valmistautumalla aikasemmin nukkumaan kaikilla iltatoimilla ja rauhoittumalla koulutöistä. Nukkumaan meno aikaakin voisi hieman aikaistaa jotta saisi edes sen kahdeksan tuntia saisi unta.

F. Lisätehtävä
En kerinnyt tekemään tästä tehtävää mutta tässä on ihan mielenkiintoinen saavutus tieteeltä :) kannattaa käydä katsomassa.

http://www.iflscience.com/brain/direct-brain-brain-communication-used-humans

maanantai 22. syyskuuta 2014

Kuudestoista tunti

Unen vaiheet

  • Syntyvät eri aivoalueiden ja hermoverkkojen sääteleminä.
  • Hypotalamus toimii eri univaiheiden katkaisijana
  • Viisi unen vaihetta:
    • Hereillä
      • Aivot käsittelevät aistien kautta saapuvaa informaatiota.
    • 1. Vaihe: Torke 
      • Rentoutuminen, nukkuja kokee olevansa hereillä.
    • 2. Vaihe: Kevyt uni
      • Ruumiinlämpö laskee, sydämmen syke rauhoittuu. Kevyelle unelle ovat tyypillisiä K-kompleksit eli hetkelliset jännitevaihtelut aivosähkökäyrässä.
    • 3. ja 4. vaiheet: Syvä uni
      • Täydellinen rentoutuminen, elintoimintojen hidastuminen. Syvän unen vaiheet eli hidasaaltouni on elvyttävien tehtäviensä takia tärkeintä. Syvää unta on noin neljäsosa aikuisen yöunesta -> Isojen aivojen merkitys.
    • 5. Vaihe: REM-uni
      • REM-unelle eli vilke-unelleovat tyypillisiänopeat silmänliikkeet, aivosähkökäyrä muistuttaa hereillä oloa. Lihasjännitys on kuitenkin pääsääntöisesti rentoutunut -> aivorungon alaosat.





Vuorokausirytmin häiriöt
Syitä mm.
  • Vuorotyö
  • Aikaerorasitus
  • Viivästynyt nukahtaminen
  • Varhainen nukahtaminen
Univajeen vaikutuksia
  •  Kasvanut sairastumisen riski
  • Kognitiivisten toimintojen heikkeneminen
  • Kielteinen vaikutus sosiaalisiin suhteisiin
  • Tunne-elämän häiriöt
  • Psyykkisen tasapainon heikkeneminen
  • Onnettomuusriski kasvaa
Unihäiriöt
Parasomniat
  • Unikauhu
    • Voimakas aktivaatio
    • Kiihtynyt huuto, laajenneet mustuaiset
    •  Puolesta minuutista viiteen minuuttiin 
  • Unissakävely
    • Yleistä lapsilla (6-29%) aikuisilla harvinaisempaa (alle 3%)
    • Reaktiokyky heikko, kömpelöt liikkeet, vaara itsensä loukkaamiseen
    • Herättyään ei muista kävelleensä
  • Raajojen lihasnykäykset
    • esim. putoamisen tunne
  • Unihalvaus
    • Enintään muutama min, kauhistuttavalta tuntuva kokemus
    • Lihakset eivät toimi tahdonalaisesti, hengitys ja silmät toimivat
    • Palautuu itsestään
    • REM-uneen kuuluva lihasten toimintakyvyttömyys "jää päälle"


Viidestoista tunti

VUOROKAUSIRYTMI

  • Vireystilalla tarkoitetaan ihmisen elimistön ja aivojen aktiivitasoa.
  • Taustalla hermoston toiminta
    • Parasympaattinen rauhoittaa
    • Sympaattinen kiihdyttää
    • Myös aivojen toiminta (esim. Välittäjäaineet vaikuttavat vireyteen)
  • Vireystilaa säätelee aivoverkosto eli retikulaarijärjestelmä eli RAS


Vireystilaan vaikuttavat tekijät

1) Ulkoiset ärsykkeet
- Mitä enemmän ärsykkeitä, sitä paremmin pysyy virkeänä.
- Yksitoikkoiset ärsykkeet lisäävät väsymystä.
2) Biologiset tekijät: 
uni+valverytmi -> Rytmin säätelyssä keskeinen

  • RAS: aivorungossa sijaitseva retikulaarijärjestelmä -> yhteys talamukseen ja isojen aivojen pohjaosiin.
  • Hypotalamus: hypokretiinin lähettäminen -> unen ja valveen siirtymien säätely.
  • Suprakiasmaattinen tumake: Päivän valoon reagoiva vuorokausirytmiä säätelevä hypotalamuksen osa.
    • Näköhermoristeyksen yläpuolella.
    • Ohjaa vireystilaa hormonitoiminna kautta
      • n. 24h rytmi: Sirkadiaaninen kello (vuorokausirytmi)


Extra:

Mantelitumakkeen rooli ahdistuksen kokemisessa -> ylläpitää valvetta

  • Mantelitumakkeet eli amygdalat ovat yhteydessä moniin elimistön toimintoihin.
  • Taipumus herätä herkästi ja kiinnittää huomio negatiivisiin asioihin on ollut adaptiivista (selviytymistä edistävää).
Unen tarve
  • Yksilöllinen
  • Vaihtelee iän myötä.

Sitten meille tuli läksyksi pohtia mikä kuvan nukkumisen syistä vaikuttaa parhaimmalta selitykseltä. Selittävätkö ne kattavasti vai puutteellisesti sen miksi ihmiset nukkuvat.


Mielestäni aivojen energiavarastojen täydentäminen, oppimisen tehostuminen REM-unen aikana ja elimistön toipuminen ja vastustuskyvyn ylläpitäminen ovat parhaimmat selitykset meidän nukkumisellemme. Mielestäni ne selittävät kattavasti kaiken mitä meille tapahtuu unen aikana. Esimerkiksi uni on erittäin tärkeää kehon lepäämiselle, kuten voi huomata kidutustilanteissa, joissa henkilön ei anneta nukkua, tapahtuu tämän fyysisessä tilassa huomattava pudotus.

+ s152 tn 1-2



2. Ihmistä alkaa väsyttää hämärässä, sillä kun valon määrä vähenee hypotalamuksen yhteydessä oleva käpyrauhanen alkaa erittää melatoniinia joka edistää nukahtamista.




Neljästoista tunti

Konteksti ja skeemat vaikuttavat ymmärtämiseen ja muistamiseen.


Luokalle jaettiin tekstejä. Toinen puoli sai tekstejä jotka olivat otsikoitu pyykinpesua koskevaksi ja toinen puoli sai tekstin jossa ei ollut otsikkoa. Sitten meidän piti lukea tekstiä läpi minuutin verran ja höpöttää vierustoverille viikonlopustamme. Sen jälkeen meidän piti kirjoittaa lapun toiselle puolelle mitä muistimme tekstistä. Henkilöiden joilla ei ollut otsikoitua tekstiä oli hankalampi muistaa mitä tekstissä sanottiin sillä he eivät osanneet yhdistää sitä mielikuvissaan mihinkään. Tämä teki myös muistamisesta hankalampaa heille kuin niille joilla oli otsikko apuna.

Muistettavat tutkimusesimerkit:

Skeemojen vaikutus muistikuviin
(vihjattu mieleenpalauttaminen) Carmichael, Hogan ja Walter.



Sarjasijaintikäyrä
  • Kuvaa kuinka hyvin koehenkilöt muistavat eri kohdassa listaa olleita sanoja
    • Äskeisyysefekti
    • Alkuefekti


Työstämisen vaikutus muistamiseen
  • Kertoo muistamisen ja unohtamisen  perusperiaatteista: kuinka paljon tietoa työmuistiin mahtuu ja miten sitä siirretään säilömuistiin.


Säilömuistin rakenne

Säilömuisti

  • Taitomuisti/ toimintatapamuisti (proseduraalinen muisti)
  •  Asiamuisti (deklaratiivinen muisti)
    • Tietomuisti (semanttinen muisti)
    • Elämäntapahtumamuisti (episodinen muisti)


Unohtamiseen liittyviä tutkimuksia

- Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitettä
• Skeemat auttavat yksittäisiä tietoja jäsentymään laajemmiksi kokonaisuuksiksi
• Kertomus kanoottiretkestä: Sisälsi paljon koehenkilöille tuntemattomia käsitteitä, jotka muutettiin vastaamaan omia skeemoja (myös täydennys)

- Elisabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.
• Tutki miten johdattelu vaikuttaa valemuistojen syntyyn. Verbit olivat riippumaton muuttuja ja koehenkilöiden vastaukset riippuvia.
• verbit vaikuttivat muistojen syntyyn ja vääristymiseen. Rajummalla verbillä kysytty henkilöt muistivat useammin nähneensä lasin pirstoutuvan kuin ne joilta kysyttiin tuliko autojen kolhaistessa lasia.

Muistihäiriöitä on kahdenlaisia:
• Retrogradinen amnesia: ei muista onnettomuutta edeltäviä muistoja.
• Anterogradinen amnesia: uudet muistot eivät siirry säilömuistiin.

VIREYS JA NUKKUMINEN

Meidän piti miettiä milloin olemme kaikkein vireimmillämme ja milloin väsyneimmillämme. Tämän perusteella meidän piti katsoa minkälainen elämänrytmimme on nykyään ja minkälainen olisi optimaalinen vuorikausirytmi vireystilojemme perusteella.

Kolmastoista tunti

Katsoimme aluksi erilaisia taajamamerkkejä ja yritimme muistella mikä niistä oli oikea. Oli hankalaa sanoa tarkasti mikä niistä oli oikea, koska ei ollut ikinä kiinnittänyt niin paljon huomiota siihen kuinka monta korkeaa tornia siinä oli. Tämä osoittaa, että vaikka yksityiskohdat saattavat vääristyä ihmisten muistikuvissa, keskeiset sisällöt muistetaan kuitenkin yleensä oikein.

Kävimme sitten läpi muistitehtävää jonka olimme viime tunnilla saaneet läksyksi.



Muisti voidaan jakaa kahteen osaan:
  • Tietoinen eli eksplisiittinen: Kielellistä, voidaan ilmaista.
  • Tiedostamaton eli implisiittinen: Esim. rutiini, taidot
Muisti on luonteeltaan konstruktiivista: Siihen vaikuttavat ennakko-odotukset, pohjatiedot ja todelliset havainnot.

"Muisti on erilaisista osatoiminnoista koostuva kyky tallettaa mieleen uusia asioita, säilyttää ne mielessä ja tarvittaessa palauttaa ne tilanteen vaatimalla tavalla mieleen."
-Duodecimin terveyskirjaston määritelmä.




Sensorinen muisti eli aistimuisti
  • Ikonimuisti säilyttää näköhavainnot muistissa muutaman sata millisekuntia.
  • Kaikumuisti lyhyet ännet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.

Baddeleyn työmuistimalli:



Kahdestoista tunti






keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Yhdestoista tunti

Tarkkaavaisuus



Kertaus:

1. Valikoiva tarkkaavaisuus
- tietoinen tarkkaavaisuuden kohdentaminen
- Esim. näkö ja kuulo
- ihminen kiinnittää huomiota myös niihin ärsykkeisiin jotka jäävät tarkkaavisuuden valokeilan ulkopuolelle (implisiittiset havainnot)
 
Tässä oli sitten kissarivini ja kopiointini tulokset.


2. Jaettu tarkkaavaisuus
- Tarkkaavaisuuden jakaminen kahden asian kesken (luen ja syön)
- Toiminnan automatisoituminen vaikuttaa
- Tehtävän kuormittavuus vaikuttaa ärsykkeiden havannointiin -> prosessointikapasiteetti

Stroop-ilmiö kertoo tarkkavaisuudesta
• Vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja ilmenee stroop-ilmiössä.
 Tarkkaavaisuuden ylläpitoa pitkiä aikoja kerrallaan asiassa kutsutaan valppaudeksi.



Ajat:
1. 5,86s
2. 5,15s
3. 7,30s
4. 6,65s


  • Kävin listan 2 nopeiten ja listan 3 hitaimmin
  • Lista 3 tuli eniten virheitä, koska siinä sanat ja värit eivät vastaa toisiaan.
  • Molempien tulokset olivat melkolailla samanlaiset.
  • Ensimmäisen ja toisen rivin värit oli helpointa sanoa, sillä ensimmäisessä ei ollut sanoja sekoittamassa ja toisessa sanat tukivat värejä. Kolmas rivi oli vaikein sillä aivot eivät lue sanoja kirjain kirjaimelta vaan katsoo sanaa kokonaisuutena. Kun sitten aivot reagoivat sanan kirjaimiin nopeasti on hankalaa sanoa sanan väri varsinkin, kun sanat eivät tue värejä. Viimeinen rivi olikin sitten helpompi, koska sanat eivät liittyneet väreihin jolloin ne oli helpompi jättää huomiotta.


Tarkkaavaisuudesta on erilaisia teorioita


• Resurssiteorian mukaan tarkkaavaisuus on resurssi, jota ihmisellä on käytössään rajallinen määrä.
- esim. auton ajo ja radion kuuntelu kuluttavat molemmat samaa, rajattua resurssia.
- Vaikeampi tehtävä vaatii enemmän resursseja.

Moniresurssiteorian mukaan ihmisellä on erilaisia tarkkaavaisuusresursseja erityyppistä tiedonkäsittelyä vaativiin tehtäviin.
- esim lukeminen ja musiikin kuuntelu, piirtäminen ja laulaminen vrt. kahdella kädellä eri asioiden piirtäminen.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Kymmenes tunti

Tarkkaavaisuus

Paljon havaitsemista tapahtuu tiedostamattomasti
-> Voidaksemme tulla tietoisiksi havainnon kohteesta tarkkaavaisuutemme on suuntauduttava siihen.


Dikoottinen kuuntelu: kaksi henkilöä luki kahta eri lehteä ja koehenkilöiden piti valita ja kuunnella vain toista tekstiä. Sitten piti pohtia mitä tekstissä oli sanottu ja tehdä kysymyksiä kuuntelemastaan tekstistä. Pystyikö tekstistä saamaan kokonaisen kuvan?

Tahdonalaista ja tahatonta tarkkaavaisuutta
Tahatonta:
- Orientaatiorefleksi: eli suuntautimisrefleksi, poikkeava ärsyke kiinnittää huomiomme.
- Habituaatio: toistuvaan ärsykkeeseen tottuminen.
Tahdonalaista (tietoista) tarkkaavaisuutta on kahdenlaista.
- Valikoivaa: esim. Yritetään keskittyä lukemaan meluisassa huoneessa, pyritään tarkkaavaisuus kohdistamaan valikoivasti useasta samanaikaisesti kohteesta vain yhteen.
- Jaettua: esim. Henkilö yrittää samanaikaisesti puhua kännykkään ja maksaa laskua kaupan kassalla, hän joutuu jakamaan tarkkaavaisuutensa useamman kohteen kesken samanaikaisesti.

Tehtävä: lue s82-84 ja tarkastelkaa taulukkoa, jossa vertaillan tarkaavaisuusteorioita.


Vastaa kysymyksiin: 
1 Miten teoriat selvittävät kuulotiedon valikointia?
- Teorioita on kolme erilaista, varhaisen valinnan ja myöhäisen valinnan tarkkaavaisuusteoriat, sekä nykykäsitys. Varhaisen valinnan teoriassa korvissa oleva valikoiva "suodatin" erittelee jo varhaisessa vaiheessa tietoisuuteen otettavan viestin sen fysikaalisten piirteiden mukaan, kuten tietyn äänen korkeuden mukaan. Myöhäisen valinnan teorian mukaan kaikki viestit tulevat aivoihin joissa ne käsitellään täysin ja tietoisuuteen valitaan jokin asia sen sisällön mukaisesti. Nykykäsityksen mukaan kokonaiskuormitus vaikuttaa tarkkavaisuuden suodattimen sijaintiin.
2. Mitä yhteneväisyyksiä huomasit teoriassa ja omissa havainnoissasi äskeisessä kuuntelukokeessa?
- Jos tietoisesti keskittyy jonpaan kumpaan, aivot kykenevät sulkemaan toisen informaation pois kokonaan.
3. Mikä teorioista selittää mielestäsi kuulotiedon valikointia parhaiten? Perustele!
- Mielestäni myöhäisen valinnan teoria on paras, sillä esim, jos kaveri pyytää minua elokuviin ja räplään samalla puhelintani. Asia saattaa mennä ohi tajuntani ja kysyn "ai häh?" mutta pystyn kuitenkin heti perään vastaamaan "joo", ennen kuin kaveri ehtii toistamaan kysymystään. Tämä kertoo että aivomme ovat käsitelleet asian, mutta emme ole tajunnassamme sitä havainnoineet.

Vihjeet nopeuttavat havainnointia.
- Kokeet osoittavat, ettei ihminen pysty tahdonalaisesti vaikuttamaan kaikkeen havinnointiinsa, kuten toisen ihmisen katsesuunnan perusteella tapahtuvaan tarkkaavaisuuden suuntaamiseen.
- Aihetta tutkinut esim. Jari Hietanen tutkimusryhmineen Tampereen yliopistosta.

Yhdeksäs tunti

Sensorinen deprivaatio
 
Katsoimme dokumenttia sensorisen deprivaation kokeesta. Alkuperäinen koe on siis tehty 1950-luvulla ja tehtiin uudelleen vasta 200-luvulla.

Sensorisen deprivaation kokeilla tarkoitetaan siis sitä, että ihmisiltä suljetaan kaikki aistihavainnot, ja katsotaan miten aivoihin vaikuttaa se, ettei se saa ärsykkeitä.

Tutkimus toteutettiin niin, että koehenkilöt vietiin maanalaiseen bunkkeriin. Toinen koeryhmä vietiin pimeään huoneeseen ja toinen ryhmä vietiin huoneeseen jossa heille laitettiin lasit silmille, kuulokkeet joista kuului tasaista kohinaa ja käsiin vielä tietynlaiset suojukset. Heille tehtiin erilaisia testejä ennen huoneisiin sulkemista ja vapautumisen jälkeen ja verrattiin tuloksia. Huoneissa he olivat yhteensä 48 tuntia.

Koehenkilöillä havaittiin vahvoja ahdistustiloja ja hallusinaatioita, joista saattoi aiheutua henkilökohtaisia henkisiä kärsimyksiä. Tämän takia siinä on pohdittava kokeen eettisyyttä. Alkuperäistä testiäkin pidettiin epäeettisenä, ja vaikka uusinta olikin lyhyempi aika kuin alkuperäisessä, aiheutti se samoja oireita. Koe oli kuitenkin täysin vapaaehtoinen ja koehenkilöt saivat lopettaa heti jos he halusivat.


Lopputloksena havaittiin, että ärsykkeetön aika vaikuttaa negatiivisesti aivoihin kuten, että miesten johdateltavuus lisääntyi, muistikapasiteetin hyödyntäminen huonontui 36% sekä keskittyminen muutenkin heikentyi. Ekstrovertteihin eli ulospäin suuntautuneisiin ihmisiin tämä vaikutti huomattavasti enemmän. Tästä voi myös vetää sen johtopäätöksen, että eristyssellissä olon jälkeen epäiltyjen kuulusteluissa saadut vastaukset eivät ole luotettavia, varsinkin jos kysymykset ovat olleet vähääkään johdattelevia.

Dokumentissa oli haastateltu myös kahta miestä. Toinen oli tuomittu elinkautiseen murhasta ja hän vietti 18 vuotta eri eristysselleissä ennen kuin hänet todettiin syyttömäksi, ja toinen , Brian Keenan, oli joutunut panttivangiksi Libanonissa ja vietti pimeässä huoneessa neljä ja puoli vuotta.
 
Eristyssellissä ollut mies kertoi, että hän oli keksinyt keinon karata päänsä sisään, mutta oli huomannut että vahingoitti itseään sillä. Hän saattoi esim. havahtua siihen että hän oli istunut tuntikausiaa lattialla risti-istunnassa ja heijannut itseään niin että hänen jalkansa olivat ruhjeilla. Hän myös kertoi, että vapauduttuaan hän oli menettänyt 2/3 osaa taidoistaan, eikä hän esimerkiksi osaa hahmottaa aikaa enää. Hän kyllä tietää mitä hän on tehnyt , muttei osaa asettaa niitä mitenkään kronologisesti aikajärjestykseen. Hän en ei myöskään pysty vastaanottamaan helpoimpiakaan ohjeita ja vaikka hän on ollut jo useampiakin vuosia vapaudessa kaikki näistä kadotetusita taidoista eivät ole vieläkään palautunut.
 
Brian Keenan kertoi omista halluasinaatioistaankin ja siitä, että jos aivot eivät saa ärsykkeitä, ne luovat omia havaintoja. Yksi esimerkki hallusinaatioista oli, että hän oli aavikolla hiekkamyrskyssä ja lentävä hiekka repi lihan hänen luidensa ympäriltä ja hän tunsi sen kuumuuden. Toinen hallusinaatio oli, että hän alkoi kuulla musiikkia. Hän ensin ajatteli sen tulevan huoneen ulkopuolelta, mutta kun hän tajusi sen tulevan omasta mielestään se alkoi voimistua ja voimistua.
 
Olisi mielenkiintoista päästä näkemään, mitä omat aivot tekisivät tällaisessa tilanteessa. Mutta kun tarkemmin alkaa ajattelemaan, että viettäisi edes sen 48 tuntia pimeässä yksin ilman juttukaveria... Olisi se aika rankaa. Enkä kyllä varmaan uskaltaisi :)
 
Tässä vielä aivan mahdottomoan hauskalta parivaljakolta, jotka pitävät omaa ohjelmaansa Youtubessa (Good Mythical Morning), pätkä heidän sensorisen deprivaation kokeilustaan ;)
 

torstai 28. elokuuta 2014

Kahdeksas tunti

Tiedonkäsittelyn vaiheet
  • Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta.
  • Tarkkaavaisuuden avulla valitaan, mihin havaintoon keskitytään.
  • Kyky havaita on siis kaiken oppimisen taustalla.
Aistien avulla ihminen havannoi maailmaa
  • Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä:
    • Rinnakkainen: Käsitellään ärsykkeitä eri puolella aivoja samaan aikaan.
    • Hierarkkinen: Osa käsittelee tietoa korkeammalla tasolla, osa analysoi pienimpiäkin vivahteita.
 (Katsoimme myös tutkimusta joka on nimeltään Capgrasin syndrooma, jossa ihminen pystyy tunnistamaan ihmisiä ja esineitä, mutta ei koe että ne ovat ne jotka ovat hänelle tärkeitä. Esimerkiksi hän tunnistaa että henkilöllä on oman äitinsä piirteet, mutta kokee ettei se ole hänen äitinsä vaan joku avaruusolento joka on ottanut hänen äitinsä olemuksen. Tämä johtuu siitä ettei järjellisen havaitsemisen ja tunteen liittäminen onnistu eri aivoalueiden välillä.)

  • Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.
Sitten katsoimme videota jossa Harvardin opiskelijat Dan Simons ja Chris Chabris toteuttavat tutkimuksen muutossokeudesta.

 https://www.youtube.com/watch?v=BZ0l9s8_Hmk

Samoilta miehiltä on myös toinen samaan aiheeseen liittyvä tutkimus:

https://www.youtube.com/watch?v=vJG698U2Mvo

Mikä selittää ilmiön?
 
Kontekstin merkitys
  • Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössä.
  • Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat avaintoja, ekä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi
  • Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
  • Havainnoissa käytetään apuna syvyysvihjeitä.
  • Konstanssi eli aivojen automaattinen kyky olettaa koon, muodon, värin ja valoisuuden pysyvän samana, vaikka silmän verkkokalvolle muodostuva kuva muuttuisi paljon alkuperäisestä auttaa havainnoimaan maailmaa järkevästi.
    • kokemukset vaikuttavat konstanssin syntymiseen.
Koska puhuimme tunnilla myös illuusioista minulle nousi mieleen kysymys: Onko olemassa ihmisiä joiden aivot eivät pysty ymmärtämään sitä, että jos joku kävelee kauemmas ja tämä näyttää pienemmältä, hän vain olettaa että ihminen kutistuu äkisti.
Sain kysymykseeni myös vastauksen. Oli kuulemma ollut tutkija joka oli mennyt viidakkoon. Hän oli saanut oppaakseen viidakon kylästä paikallisen henkilön. He olivat sitten menneet savannille, ja koska viidakon asukas oli elänyt koko ikänsä viidakossa ei hän ollut tottunut niin avaraan tilaan. Kun hän sitten näki horisontissa  norsun luuli hän sitä ötökäksi. Sen voi selittää sillä ettei hänen skeemoihinsa ollut tallentunut tilannetta jossa hän olisi nähnyt kauas.

Näköhavainnot muodostuvat kahden silmän erilaisesta kuvasta

  • Ilmiö perustuu siihen, että vasen ja oikea silmä havitsevat hiukan erilaiset kuvat.
  • Näköjärjestelmä yhdistää nämä kuvat yhdeksi havainnoksi.
  • Binokulaariset vihjeet  perustuvat molempien silmien avulla tehtäviin havintoihin ja ne ovat erityisen tärkeätä syvyyden havaitsemiselle. (yhdistävät silmien kuvat)
(SAUVASOLUT TOIMIVAT YÖLLÄKIN) jos haluaa lisää katsoa värinäön perusteita  niin on dia frontterissa.

Liikkeen havaitseminen
  • Johanssonin (1975) tutkimuksessa kiinnitettiin valoja avustajan raajoihin. Muuten avustajat olivat pukeutuneet täysin mustiin.
    • Tutkimukseen osallustuvien henkilöiden piti ravioida näkemäänsä.
    • Havainnoiti oli vaikeaa, kun avustaja seisoi, mutta heti kun hän lähti liikkeelle, havainnoijat tunnistivat heidät ihmishahmoiksi. 
 Ihmishahmon liikkeet tunnistetaan hyvin
  • Eräässä tutkimuksessa valoilla ja mustilla vaatteilla varustetun avustajan piti esittää nostavansa 6,5kg, 11,5kg tai 19kg painoista laatikkoa, vaikka laatikko todllisuudessa painoi 4 kiloa.
    • Tarkkailijat tunnistivat avustajan liikkeistä, että kyseessä oli pyrkimys huijata!
  • Aivokuvantamistutkimuksissa on havaittu, että ihmisille tyyppillisen liikkeen havaitseminen aktivoi eri aivoalueita kuin liikkeen havaitseminen muuten.
 Mikä- ja kuinka-radat
  • Aivoissa on kaksi päärataa, joita pitkin näkötiedon käsittely etenee.
  • Radat ovat erikoistuneet tietynlaisen informaation käsittelyyn.
  • Mikä-radalla käsitellään kohteiden, kuten ihmisten ja esineiden tunnistamiseen liittyvää  tietoa.
    • Mikä kohde on?
  • Kuinka-radalla käsitellään kohteiden sijaintia, etäisyyttä ja liikettä koskevaa tietoa.
    • Kuinka saavutan kohteen?

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Kuudes tunti

Neuroplastisuus= Aivojen muovautuvuus.
 
Katsoimme loppuun dokumenttia nimeltään Itseohjautuvat aivot http://vimeo.com/25882907 
Ja mietimme muutamia kysymyksiä:
  1. Miten plastisuus ilmenee yksittäisillä ihmisillä?:
    • Dokumentissa oli nainen joka oli syntynyt ilman toista aivopuoliskoa. Silti hänen toinen aivopuolisko muokkautui toimimaan ja käsittelemään asioita niin, että hän pystyy elämään normaalisti.
  2. Miten plastisuutta on tutkittu ja mitä on saatu selville?:
    • On esimerkiksi laitettu kaksi koeryhmää. Toinen laitettiin soittamaan helppoa piano pimputusta. Heidän aivojaan tutkitaan ja aivojen osa joka käsittelee musiikkia ja luovuutta kasvaa. Toinen ryhmä laitettiin pianon ääreen ja heidän piti vain kuvitella liikuttelevansa sormiaan samalla lailla kuin pianoa soittavatkin. Vaikka he vain kuvittelivat soittavansa sama aivoalue kehittyi ja kasvoi. Ihmisten aivot pystyvät ihmeelliseen muovautumiseen, mutta sillä on kääntöpuolikin sillä ne pystyvät myös vastakkaiseen, eli ne pystyvät unohtamaan ja hävittämään vähemmän käytetyn informaation ilman että me pystymme itse siihen vaikuttamaan.
Aivojen muovautuvuus
  • Plastisuus= aivojen muovautuvuus tarkoittaa muutoksia hermoston rakenteessa ja toiminnassa
    • Esimerkiksi uusien asioiden oppiminen muuttaa synapsien välisiä yhteyksiä.
  • Plastisuutta hyödynnetään mm. aivovaurioiden kuntoutuksessa.



Aivot muovautuvat käytössä

Plastisuus:
  • Kehityksen herkkyyskaudet
  • Oppiminen
  • Aivovaurioista kuntoutuminen

Esimerkkejä
  • Pianonsoiton kuuleminen aktivoi muusikoilla laajemmat osat auditorisesta korteksista (aivokuoresta) kuin ei-muusikoilla.
  • Alue on sitä suurempi mitä aikaisemmin musiikin harjoittelu on aloitettu.
Sitten teimme ristikkomonisteen erilaisista aivotutkimusmenetelmistä.

Aivotutkimusmenetelmät jaetaan ajallisesti ja paikallisesti tarkkoihin

Paikallisesti tarkat
  • Selvittävät esimerkiksi vaurion sijaintia tai sitä, mikä aivojen osa vastaa tietystä toiminnosta.
  • Esimerkki tutkimuskohteesta: Mikä aivojen osa aktivoituu muistitehtävissä.
  • Menetelmiä: MRI, fMRI ja PET
Ajallisesti tarkat
  • Selvittävät toimintojen etenemistä tarkasti.
  • Esimerkki tutkimuskohteesta: Miten lukeminen ja siihen kuuluvat osavaiheet aktivoivat aivojen eri osia.
  • Menetelmiä EEG ja MEG

maanantai 25. elokuuta 2014

Seitsemäs tunti

Pohdimme aluksi kysymystä, että voiko kuurona syntynyt skitsofreenikko kuulla päässään ääniharhoja:
  • Henkilön on mahdollista tuntea harhoja, mutta koska hän ei ole ikinä altistunut äänille, ovat hänen harhansa hieman erilaisia. Hän esimerkiksi näkee kun joku liikuttaa suutaan tai viittovia käsiä.
Sitten katsoimme aistiharhakuvia:

Sen jälkeen aloitimme tekemään havaitsemiseen liittyviä tehtäviä:

  1. Tutkimuksen arviointi.
    • Lue oppikirjan tutkimuslaatikko sivulta 68.
      1. Arvioi tutkimuksen reliabiliteettia, validiteettia sekä käytettyä menetelmää.
      2. Tarjoaako tutkimus tietoa, jota voidaan soveltaa psykologiassa?
      3. Perustele omin sanoin ja anna esimerkkejä.
      4. Tarvittaessa etsi käsitteiden määrittelyt ja lisätietoa netistä, mahdollisesti alkuperäinen tukimus.
vastaukset:
  1. Tutkimuksessa ei kerrota kuinka paljon koehenkilöitä oli joten on yleistämisen kannalta vaikea katsoa onko tutkimus luotettava. Mutta koska se on tehty kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa antaa se edes jonkinlaista luotettavuutta. Menetelmä sinänsä on ollut hyvä sillä siinä on käytetty montaa erilaista testiärsykettä joista saatiin vertailuja toisilleen.
  2. Antaa, sillä psykologia tutkii myös sitä miten aivot käsittelevät saamiaan näköärsykkeitä, joihin esimerkiksi raitojen muovautuminen aivojen myllerryksessä on hyvä esimerkki.
  3. Katso 2

2. Tehtävä
  • Kumpi ihminen, A vai B, vaikuttaa pidemmältä? Selvitä, mikä selittää ilmiön.
    • B henkilö vaikuttaa pidemmältä, vaikka molemmat ovat saman kokoisia. Ilmiön selittää se, että ihmisen aivot ovat tottuneet havaitsemaan tällaisissa kuvissa, jossa muu ympäristö näyttää vetäytyvän kauemmaksi ja olevan kolmiulotteinen, että kuvan etualalla olevat asiat ovat isompia ja takana pienempiä. Kun taas tässä kuvassa henkilöt on pidetty saman kokoisia, jolloin aivot automaattisesti kuvittelevat takana olevan henkilö pidemmäksi sillä se ei sovi meidän skeemaamme tällaisesta kuvasta.
  • JATKOTEHTÄVÄ 2
  • Etsi netistä optisia harhoja tai tutustu luokasta löytyvään materiaaliin.
  • Anna esimerkkejä optisista harhoista.
  • Tee kirjasta tn 6 s 77.

3. Sensorisen deprivaation kokeet
  1. Tutustu sensorisen deprivaation kokeisiin kirjasta ja esim näistä linkeistä.
  2. Mitä tutkimuksilla tarkoitetaan ja mitä niissä saatiin selville?
  3. Mitä arvelet, miten sinä selviäisit sensorisesta deprivaatiosta?
  4. Video:
2. Sensorisen deprivaation kokeissa koehenkilöiltä suljetaan pois kaikki aistit mahdollisimman hyvin. Tutkimuksessa koehenkilöt alkoivat saada hallusinaatioita ja sekavuutta. Se osoittaa, että ihmiset tarvitsevat ulkoisia ärsykkeitä pitääkseen itsensä järjissään.

3. En tiedä pystyisinkö minä olemaan kovin pitkää aikaa ilman mitään ulkoista, sillä jouduin makaamaan aivotutkimuksen takia tunnin paikallani magneettikuvausputkessa tehden tehtäviä kahdet kuulokkeet korvillani liikkumatta. Se oli aika väsyttävä kokemus. Ja oli hieman ahdistavaa olla ulkomaailmasta eristettynä.


4. Argumentoi
  • Vastaa kysymykseen: Miksi ihminen tarvitsee ärsykkeitä? Perustele tutkimustiedolla.
  • Ihminen tarvitsee ärsykkeitä sillä muuten aivot joutuvat käsittelemään vain aikaisempia valmiita skeemoja, eivätkä ne saa uusia ärsykkeitä jotka muokkaisivat niitä. Sensorisen deprivaation kokeita joissa ihminen ei saa ärsykkeitä, on tehty 1950-luvulla, mutta koska ihmiset ovat kokeneet koetilanteessa ahdistavia tuntemuksia ja harhoja, on eettisesti väärin tehdä enää tällaisia kokeita.
5. Miksi ihminen näkee värejä? Selvitä.
  1. Miten ihminen havaitsee värejä?
  2. Miten värien näkemiseen erikoistuneet solut eroavat toisistaan?
  3. Mikä on värinäön puutteiden syynä?
1. Ihmisen silmiin tuleva valo lähettää sauva- ja tappisolujen välityksellä aivoihin viestiä, jotka aivot tulkitsevat aivokuoren näkökeskuksessa ja muodostavat kuvan jonka mielemme pystyy tulkitsemaan.

2. Värien tulkitsemiseen on olemassa kaksia erilaisia soluja. Tappi- ja sauvasoluja. Tappisolujaon kolmea erilaista: Yhdet havaitsevat punaisen, toiset sinisen ja kolmannet vihreän sävyjä. Sauvasolut taas havaitsevat vain  harmaan sävyjä.


3. Värinäön puute johtuu tappisolujen kykenemättömyydestä havaita värejä.

 
6. Havaitsemisen aivoperusta.
  1. Mitä tarkoitetaan mikä- ja kuinka- radoilla? Miten ne liittyvät havaitsemiseen?
  2. Selvitä kirjan sivujen 73-76 avulla.
 

Viides tunti

Olin poissa tutortunnin takia, mutta läksyksi tuli lukea kpl 6.

Neljäs tunti

Aivojen osat vastaavat eri toiminnoista
 
 
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
  • Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon
Taustatietoa aivojen osiin
  • Yksittäisten hermosolujen toiminta ei vielä sellaisenaan johda näköhavaintoihin, tunteisiin, muistoihin eikä liikkeisiin.
    • Toisiinsa kytkeytyneiden hermosolujen eli hermoston on toimittava kokonaisuutena, jotta viestit välittyvät ja kognitiivinen toiminta mahdollistuu.
  • Hermosoluja ja välittäjäaineita on kaikkialla aivoissa. Aivoalueet ovat kuitenkin erikoistuneet vastaamaan eri toiminnoista.
    • Jokin alue esim. keskeinen muistin toiminnalle, toinen liikkeiden säätelylle ja kolmas janon kokemiselle.
    • Aivoalueet voivat erota myös käyttämiensä välittäjäaineiden suhteen.
  • Aivot voidaan jakaa osiin monin eri tavoin. Yksi pääjaottelu on erottaa aivoista kolme osaa: Aivorunko, Pikkuaivot ja Isotaivot.
Aivojen toiminta
  • Isot aivot ovat jakautuneet kahteen eri aivopuoliskoon eli hemisfääriin oikea ja vasen.
    • Rakenteellisesti samanlaiset mutta toiminnallisesti erilaiset.
    • Lateralisaatio eli aivopuoliskojen erikoistuminen.
    • Hemisfäärit toimivat ristikkäisperiaatteella
    • Aivokurkiainen eli corpus collosum yhdistää aivopuoliskoja.
Teimme testin jossa testataan kumpi aivopuolisko vallitsee.
 
Tehtäväksi saimme selvittää mistä 2-3 aivojen aluetta vastaavat:
  1. Takaraivolohkot
    • Siellä sijaitsee primaari näköalue, jossa käsitellään näköhavainnon alkeispiirteitä, kuten erisuuntaisia viivoja.
  2. Hypotalamus
    • Säätelee kehon lämpötila, janon ja nälän tunnetta, sekä muita elintärkeitä perustoimintoja.



maanantai 18. elokuuta 2014

Kolmas tunti



Hermosto= hermosoluihin ja niiden 
väliseen viestintään perustuva tiedonvälitysjärjestelmä


Näkökulmia aivojen toimintaan:
  1.  Hermosolut viestiät keskenään ja välittävät tietoa eteenpäin. Hermosolu o tiedonkäsittelyn perusyksikkö.
  2. Tietyt aivorakenteet vastaavat tietynlaisesta toiminnasta. Hermosto on hermosolujen muodostama kokonaisuus ja aivot sen yksi osa.
Hermosolun osat s. 27
  • Hermosolun toiminta on sähköistä solun sisällä ja kemiallista hermosolujen välillä.
  • Hermosolun eri osilla on erilaisia tehtäviä.
    • Soomassa eli solukeskuksessa sijaitsevat solun tuma ja toimintaa ohjaavat geenit.
    • Dendriitti eli tuojahaarake vastaanottaa viestejä muista hermosoluista.
    • Aksoni eli viejähaarake vie tietoa muihin hermosoluihin
    • Synapsi on hermosolujen välinen liitoskohta.
Hermosolun toiminta

  • Hermosolun toiminta perustuu sähköiseen jännite-eroon.
    • Jännite on erilainen hermosolun sisä- ja ulkopuolella (sis. kaliumia, ulk. natriumia)
  • Riittävä muutos lepojännitteessä (eli solun ulko- ja sisäpuolen välisessä sähköisessä jännite-erossa) laukaisee hermoimpulssin eli  toimintajännitteen etenemisen.
    • Näistä käytetään myös nimitystä aktiopotentiaali. 
Tiedonvälitys hermosolusta toiseen

  • Hermosolujen välistä liitoskohtaa kutsutaan synapsiksi.
  • Tietoa tuovan hermosolun aksonin ja tietoa vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä pieni rako, synapsikuilu.
  • Synapsikuilun yli vestinsälitys tapahtuu kemiallisesti Välittäjä aineiden kautta.
    • Välittäjäaine siirtyy synapsikuilun yli synapsin jälkeisen hermosolun dendriiteissä oleviin resepteroreihin eli vastaanottimiin
    • Välittäjäaineet voivat kiihdyttää tai estää solun toimintaa.
Välittäjäaineita on erilaisia
  • Välittäjäaineet ja muutokset niiden määrissä vaikuttavat ihmisen toimintaan.
  • Muutokset välittäjäaineiden toiminnassa voivat näkyä esimerkiksi masennuksessa, johon liittyy serotoniini-välittäjäaineen määrän väheneminen.
Läksyksi tuli lukea kpl 3 ja kirjasta tn 1-4

Toinen tunti

Tiedonkäsittelyn kaksi reittiä
  • Ärsykelähtöinen havaitseminen pohjautuu aisteihin, kuten kuuloon ja näköön.
  • Skeemojen ohjaama tiedonkäsittely pohjautuu muistitietoon ja aiempiin kokemuksiin.
  • Skeemat uuttuvat ja muokkautuvat havaintokehän periaatteen mukaisesti.
    • Havaintokehän kehittäjä oli Ulrich Neisser, 1970.







Sitten pohdimme missä ihmisen minuus sijaitsee. Tai mieli.
Se on hankala asia miettiä, koska kukaan ei ole osannut siihen vastata. On olemassa teoria jonka mukaan mieli on vain aivojen kemiallisen toiminnan jälkituotetta, kuten auton pakokaasut. Mutta asiasta voi olla montaa mieltä.

Tähän kysymykseen liittyen katsoimme tutkimusta miehestä nimeltä Phineas Gage. Hän oli rauhallinen ja kiltti dynamiitti työntekijä. Eräänä päivänä räjähdys iski rautakangen hänen päänsä läpi, mutta hän jäi kyllä eloon. Parannuttuaan hänestä tuli kuitenkin hyvin äkäinen ja agressiivinen, eli hänen persoonnallisuutensa muuttui. Tämä kertoo siitä että aivoilla on kuitenkin vaikutusta meidän käytökseemme ja luonteeseemme.

Neuropsykologiasta on saatu paljon tietoa tällaisten yksittäistapausten avulla. Koska aivot vastaavat persoonnallisuutemme piirteistä, ajattelusta ja kaikesta muustakin psyykkisestä ja fyysisestä toiminnasta tulevat kaikki vauriot selvästi näkyviin ja niistä voi vetää johtopäätöksiä siitä mikä aivojen alue vastaa mistäkin.

Sitten pohdimme kysymyksiä kuten, ovatko ihmisen mieli ja tunteet vain sähköimpulsseja aivoissa, ja tarvitseeko mieli aivot ollakseen olemassa. Tähän jälkimmäiseen kysymkseen liittyy esimerkiksi ns. body-mind -ongelma, siihin liittyy esimerkiksi se ettei henkilö tunne jonkun raajan kuuluvan itselleen (BIID).

Läksyksi tuli lukea moniste Biid-oireyhtymästä ja tehdä muutava tehtävä, sekä lukea kpl 1 ja 2

1. Mikä yhdistää biid-diagnoosin saaneita potilaita?
  • He kokevat että jokin heidän raajoistaan ei kuulu heille. Kokemukset alkavat usein jo nuorella iällä ja se johtuu siitä että heidän oma kehonkuvansa ei ole kokonainen jolloin heidän aivonsa eivät tunnusta raajan olevan oma. Koska raaja on kuitenkin toimiva eivät lääkärit suostu amputoimaan niitä koska se on vastoin toimintaohjeita. Tällöin potilaat usein yrittävät itse eliminoida raajan.
2. Mitä tarkoitta kumikäsi-illuusio, ja mihin se perustuu?
  • Kumikäsi-illuusio on aistiharha joka tuotetaan seuraavasti: Henkilö laittaa toisen kätensä pöydälle ja toisen sen alle. Pöydällä olevan kädn viereen laitetaan kumikäsi ja sitten molempia käsiä silitetään höyhenellä. Hetken päästä henkilö alkaa kokea kumikäden kuuluvan itselleen. Se perustuu ihmisen eri aistien yhdistymisestä, ja jos aivot kuvittelevat näkemässään kädessä olevan sama kosketus kuin omassa kädessään, sekoittavat aivot sen oikeaan tuntemiseen.
 3.Miten ihmisen kehonkarttaa on tutkittu?
  • Kumikäsi on yksi tapa. Toinen keino on ottaa aivokuvaa ja koskea ihmisen eri ruumiinosia, normaalisti aivot reagoivat siihen, mutta esimerkiksi biid- potilailla aivot eivät reagoi.

Ensimmäinen tunti

Tiedonkäsittelyn perusteet
Biologista ja kognitiivista psykologiaa

Pohdimme aluksi miksi ihmiset eivät pysty olemaan yli 45 minuuttia maailman hiljaisimmassa huoneessa:
  • Suurin osa ihmisten ajatuksista muotoutuvat aistiärsykkeiden kautta, ja jos aivot eivät saa mitään ärsykkeitä joutuu pohtimaan vaan omia muistojaan ja asioitaan. Kun ihmiset ovat tottuneet nyky-yhteiskunnassa jatkuvaan hälinään, voi hiljaisuus tuntua hyvin painostavalta. Ärsykkeiden puutteessa ihmisillä voi ilmetä myös esimerkiksi hallusinaatioita, kun aivot eivät pysty liittämään hiljaisuutta aiempiin skeemoihin.
Sitten katsoimme kuvia erilaisista aivoisat, joissa oli ihmisen, apinan, kissan tai koiran ja sammakon aivot. Niistä selvästi osasi aivojen muodon ja poimutuksen perusteella kertoa kenelle ne kuuluivat ja minkälainen kehitysaste heillä on.

(Psykologian blogeja: PsyBlog, Maanantaiblogi.)



Aloitus

Tämä blogi käsittelee siis Ressun lukion psykologian kolmannen kurssin aiheita ja sitä mitä tunneilla opimme.